sunnuntai 25. syyskuuta 2016

takaisin kiinni treeneihin

Moikka!
Tallinnan puolimaratonin keskeytyksestä on nyt kaksi viikkoa. Kaikkihan ei sitten kuitenkaan mennyt ihan putkeen reissun jälkeen. Olin töissä ma ja ti. Melko hyvin jaksoin, olin vaan tosi väsynyt ja vetämätön. Tiistaina päänsärky palasi ja viimeiset tunnit töissä oli vaikeita. Kun alkoi huimaamaan ja tuli pahoinvointia, päätin lähteä tsekkaus käynnille peijakseen. Ei onneksi tarvinnut kovin kauan kökkiä jonossa, oli yllättävän rauhallista. Lääkäri kuunteli tarkasti mitä hänelle kerroin ja tutki hyvin. jotain häikkää oli vasemmalla puolella, kun yritin koskea nenään silmät kiinni, vasen käsi huitoi ihan  väärään suuntaan. Myös muita ongelmia oli. Lääkäri soitti Meilahteen ja sain lähetteen neurologiseen päivystykseen.
Pahoinvointi ja päänsärky jatkui, sain lääkettä ja nesteytystä tipasta. Henkilökunta oli todella ihanaa. Sain jopa yhdeltä hoitajalta lainaksi hänen oman  laturin kun puhelimesta oli akku loppu ja piti perheelle ilmoittaa, etten heti ole kotiin menossa. Tutkittiin todella hyvin, päätä kuvattiin ja otettiin selkäydinpunktio ja paljon verikokeita. Mitään ei löytynyt. Lääkäri kuitenkin halusi minun jäävän osastolle ja olin neurologisella osastolla kaksi yötä. Päänsärkyyn/migreeniin sain lääkkeet ja pitkään vaivanneisiin verenpaineisiin myös. Hemoglobiini oli alhainen ja  siihen sain rautakuurin. Pääsin myös jonoon ekg vuorokausiseurantaan outojen sydämen tykytysten takia. Mutta mitään yksittäistä syytä oireisiin ei löytynyt ja oireet onneksi menivät ohi melko nopeasti, kotiin lähtiessä oli vain pientä päänsärkyä ja oli aika väsynyt olo.Toisaalta hyvä, ettei mitään löytynyt, toisaata kuitenkin vähän kummastuttaa mitä tämä oli ja mistä tuli.
Sen verran säikäytti, että olen tosissaan ottanut rauhallisesti ja fiiliksen mukaan. Olen käynyt rauhallisilla kävelyillä
ensimmäiseltä kävelylenkiltä viime sunnuntailta, aika kalvakka kasvoinen vielä
ja venytellyt ja huoltanut kehoani rullaillen yms. Olen myös noudattanut lääkärin kehoitusta syödä monipuolisesti ja olla vahtimatta kaloreita nyt pariin viikkoon ja huolehtia että tulee juotua tarpeeksi. Tänään kävin ensimmäisen kerran juoksulenkillä, kun järkkäsin takomorunnersin yhteislenkin sipoonkorpeen kalkkiruukin luontopolulle.
Matkaa kertyi 11km ja aikaa meni 1h55min. Ihana lenkki syksyisessä sipoonkorvessa. Juuri sopivan rauhaisa tahti ja tuntui kokoajan helpolta ja hyvältä. Olen menossa Helsinki city trailiin 15.10 ja tämän päiväinen  antoi uskoa ,että hyvin jaksan. Mitään tavoitetta tuonne ei ole, onhan se ensimmäinen polkukisani.
Muutenkin olen miettinyt loppuvuotta ja suunnitelmia sinne. Haluaisin vielä juosta jossain sileälläkin, ainakin 10km , pitemmistä matkoista en ole varma. Meen nyt fiiliksen mukaan ja katsellaan mitä loppuvuosi mukanaan tuo. Takapuolijumi on vaivannut aikalailla viimeaikoina ja olen miettinyt kuntosalikortin hankkimista, tarvitsisi vahvistaa lihaksia. Rullailut ja venyttelyt olen ottanut miltei joka iltaisiksi rutiineiksi television katselun lomassa. Terveellinen ruokavalio ja säännölliset ruokailurytmit on tullut jäädäkseen, pieniä herkkuhetkiä sallin itselleni kyllä.
Pari kiloa olisi kiva vielä tiputtaa ,mutta en stressaa sen asian kanssa, kunhan jo pudotetut pysyy poissa.
Tästä on siis suunta ylöspäin! Nyt on hyvä fiilis ja suunnittelen tulevien viikkojen treenejä, että tulee monipuolisuutta ja myös tärkeitä lepopäiviä.
Mä lähden nukkumaan, oikein kivaa uutta viikkoa !!!

maanantai 12. syyskuuta 2016

(hidasta )vauhtia ja vaarallisia tilanteita, tallinnan puolimaraton 2016

Moi! Tulin eilen tallinnasta, ilman mitalia valitettavasti.Odotukset oli korkealla.  Jännitys nousi ja kutkutteli mukavasti vatsan pohjassa.
Lauantaina lähdettiin ajoissa liikkeelle ystäväni Katin kanssa. Mieheni vei meidät satamaan ja matka alkoi. Löydettiin aika nopeasti kpk 24/7 porukkaa ja jutustellen matka tallinnaan sujui nopeasti.
Yövyttiin viru hotellissa. Huoneet on mukavia, tosin vähän pahalle haisi ainakin tämän kertainen huone. Siihenkin tottui nopeasti. Hotelli on muuten tosi siisti ja kiva ja aamiainen on runsas ja herkullinen. Viru hotelli sijaitsee tosi hyvän matkan päässä maratonin lähtöalueelta ja muutenkin se on lähellä kaikkea. Käytiin Katin kanssa lauantaina hakemassa numerolaput ja käveltiin paljon ympäri keskustaa ja vanhaa kaupunkia. Syötiin välipalat pienessä ihanassa ranskalais tyyppisessä kahvila josephinessa https://www.tripadvisor.fi/Restaurant_Review-g274958-d1024446-Reviews-Cafe_Josephine-Tallinn_Harju_County.html tosi kiva paikka ja hyvät leivät. Uuni pasta olisi näyttänyt hyvältä, mutta päädyimme leipiin koska illalla olimme sopineet menevämme syömään porukalla.
Käytiin illalla vapianossa symässä, sekin uusi kokemus minulle, vaikka Helsingistäkin sellainen löytyy. Vuohenjuusto salaatti oli herkullinen ja paikka muutenkin kiva. Illalla ajoissa nukkumaan.
Vähän levoton yö, jännitys varmaan. Aamulla heräsin ennen puolta kahdeksaa ja venyttelin vähän tiukan tuntuisia lihaksia. Käytiin aamiaisella ja nautiskeltiin rauhassa hyvästä valikoimasta. Maraton lähtee jo 9.00, mutta puoli maraton vasta kahdeltaoista, niimpä meillä oli hyvin aikaa. Lähdettiin kymmenen jälkeen lähtöalueelle, vietiin kamat säilöön ja valmistauduttiin lähtöön. Ilma lämpeni kokoajan. Lähdön aikaan oli jo kuuma. Nähtiin vielä muutamia kpk porukan juoksijoita lähtöalueella ja tsemppailtiin toisiamme.
Lähdin etsimään sopivaa vauhtia. Tavoite oli 2h alitus ja siihen olisi vaadittu 5.40 min km vauhti joka olisi ollut mun 10km enkka vauhtia..Eli aika kova tavoite. Huomasin alussa jo, että enkka ei parane tällä kertaa. Kuumuus tuntui yllättävän hankalalta ja janotti kokoajan vaikka join jokaisella juomapisteellä runsaasti. Olin myös juonut aiempina päivinä runsaammin. Yritin pitää vauhdin 5.50 vaiheilla, mutta noin 8km kohdalla luovutin ja ajattelin, että jos maaliin pääsen niin hyvä on. Tosin alle 6 vauhtia yritin kuitenkin pitää. Välillä tuntui hyvältä ja katselin maisemia ja muita juoksijoita, yleisesti kuitenkin tunne oli vaikea ja raskas. 12km kohdalla iski kamala päänsärky ihan yhtäkkiä. Ajattelin hetken, että kävely voisi auttaa, mutta silti jatkoin juoksua. 14km kohdalla musteni totaalisesti. Pyörryin maahan. Joku tuli heti auttamaan ja käänsi minut kyljelleen, Oksentelin rajusti ja voin niin huonosti, etten pystynyt pitämään silmiä auki. Vastailin kuitenkin kysymyksiin englanniksi sen verran kuin sain pihinää suustani. Ambulanssi tuli ja minulle laitettiin nesteytystä ja särkylääkettä tipassa. Päättivät kuitenkin viedä minut sairaalaan. Ehkä vajaa tunti meni ja elämä alkoi helpottaa ja katselin sairaalassa ympärilleni, oli siellä muitakin juoksijoita. Lämmin keli oli varmaan vaikuttanut. Henkilökunta oli ystävällistä ja muutama osasi puhua englantia. 3.5 tuntia tipassa ja pääsin pois.
Kävelin sairaalalta noin 10 min viru hotelliin jossa Kati odotti aulassa kukkapuskan kanssa. Oli ostanut mulle kukkia hurjan kokemuksen takia. Hän oli juossut hyvävoimaisena maaliin. Kävin pesulla ja lähdettiin kohti satamaa. Käytiin kaupassa ja ostamassa ruokaa mukaan. Sitten olikin jo aika mennä laivaan, eli ei liikaa jäänyt aikaa sairaala reissun jälkeen..
Tämmöinen kokemus tällä kertaa. Säikäytti. Mikä meni vikaan. Kuumuus? Nestehukka? Maratonin läheisyys (4viikkoa) vai onko jotain oikeasti pielessä. Muutamassa veriarvossa oli häikkää ja sairaalassa suositeltiin menemään omalle lääkärille tsekkaamaan arvot.
Tänään kävin Lääkärissä keskellä työpäivää ja sain alustavan arvion, anemia(hemoglobiini 116) ja paha nestehukka.. Huomenna paasto veri kokeisiin. Katsotaan löytyykö alentuneelle hemoglobiinille syytä vai saanko vain rautakuurin. Tänään olo on ollut aika vetämätön ja heikko. Työpäivän jälkeen makailin sohvalla ja olin tyytyväinen, ettei tarvinnut tehdä mitään.
Eilen harmitti hetken aikaa rankasti. Sitten ajattelin, että pitää olla tyytyväinen ettei sattunut pahemmin ja elämä ei tähän kaadu. Olen tehnyt kaksi kertaa puoli maratonin ennätyksen tänä vuonna (-7 minuuttia viime vuodesta) 10km ajasta lähti tänä vuonna yli minuutti ja maratonin ajasta 18 minuuttia. Kausi on siis mennyt hyvin ja voin olla tyytyväinen. Nyt tsekataan , ettei mitään suurempaa häikkää ole ja sitten jatkuu treenit. Ensin kyllä palauttelen rauhassa. Kroppa saattaa olla ylirasittunut ja kaipaa lepoa.
Mukavaa viikkoa!
Onnea kaikille maaliin päässeille ja tsempit keskeyttäneille! Uusia kisoja tulee, maailma ei kaadu yhteen huonoon kisaan.

miksi on helpompi löytää itsestään huonot puolet? matka itsensä hyväksymiseen

Moi! Olin viime viikolla alku viikon vatsataudissa(sitä se vetämätön olo tiesi)  ja se menikin täysin vällyjen alla. Keskiviikkona käytiin s...