keskiviikko 9. marraskuuta 2016

#oivalluksia

https://sinneminnelenkkaritvie.blogspot.fi/  Henna haastoi minut oivalluksia haasteeseen joka on levinnyt jo monien bloggarien välityksellä.
Haaste on lähtöisin Ninalta Ninan verkkareissa - blogista. Se on näennäisen yksinkertainen mutta vaatii pohtimista. Ideana on: "Poimi puhelimesi kätköistä 10 (tai itsellesi sopiva määrä) kuvaa, jotka spontaanisti herättävät ajatuksia. Pikku oivalluksia tai muuta jakamisen arvoista. Kuvien laadulla ei nyt ole väliä vaan sillä, mitä niistä haluat kertoa. Lyhyesti - lause tai kaksi/kuva riittää, varsinkin jos kuvia on paljon. Voihan niistä kiinnostavammista tehdä vaikka omat postauksensa. #oivalluksiahaaste"
tässäpä minulta kuvia mietteineen:
terveys,kehon kuuntelemisen ja sen antamien viestien ymmärtäminen. kantapään kautta opittu ja vieläkin on tekemistä.
nää maraton kuvat vaan laittaa hymyn huulille . Olen myös tosi ylpeä itsestäni, pari kolme vuotta sitten en olisi koskaan uskonut juoksevani maratonia,42 km ja mä oon tehnyt sen jo kahdesti!hyvä minä!
ystäviä ja kavereita ei koskaan voi olla liikaa, mulla on paljon ystäviä ja oon saanut tutustua paljon uusiin ihmisiin juoksun kautta, ihan parasta !
liikuntaa voi harrastaa melkein missä vaan. tää on tosi hyvä juttu! mökillä tuli usein juostua, pyöräiltyä, uitua, sauvakäveltyä ja ulkojumppailtua. myös matkoilla pystyy tekemään vaikka mitä ja varsinkin juoksu uusissa paikoissa on aina ihanaa!
lapset. mun keskosina syntyneet lapset on teinejä. 17v on jo rauhoittunut, paljon tyttöystävän luona viihtyvä rap mies. nuorempi poika on sairastanut paljon pienenä ja ollut muutenkin jotenkin vaativampi, nyt murros iän alkaessa 13v koettelee todella.. huolta ja pelkoa herää, mutta toivoa ja uskoa omiin lapsiin on. mitään erityisen kamalaa ei ole tapahtunut mutta näistäkin saa jo harmaita hiuksia.  he ovat kuitenkin kaikkein tärkeintä elämässä.
mies. olemme olleet yhdessä 23 vuotta. ylä ja alamäkiä on ollut, mutta yhdessä ollaan ja tietää että toinen on siinä kun häntä tarvitsee. pienet irtiotot kaksistaan tekee hyvää, ja niitä aiomme ottaa jatkossakin.

Tässä minun oivalluksia! 
Palaan pian !

2 kommenttia:

  1. Tuttu tunne maratonkuvista. Siitä on kuutisen vuotta kun sanoin kaverille, että "olis kivaa juosta mut en mä jaksa". Kun lopulta lähti lenkille niin kas että jaksoikin, ja nyt mullakin on 2 kokonaista läpivedettynä ja kolmannelle hinkuan kovasti...

    Vahva tykkäys kahdenkeskisille irtiotoille :)

    VastaaPoista
  2. joo, mäkin tykkään irtiotoista ja tosta ukkelistakin;)! toi maraton on vaan niin mahtava kokemus, ei sitä tajua jos ei juokse.

    VastaaPoista

olis mukavaa saada kommentteja!