Moi! Tulin eilen tallinnasta, ilman mitalia valitettavasti.Odotukset oli korkealla. Jännitys nousi ja kutkutteli mukavasti vatsan pohjassa.
Lauantaina lähdettiin ajoissa liikkeelle ystäväni Katin kanssa. Mieheni vei meidät satamaan ja matka alkoi. Löydettiin aika nopeasti kpk 24/7 porukkaa ja jutustellen matka tallinnaan sujui nopeasti.
Yövyttiin viru hotellissa. Huoneet on mukavia, tosin vähän pahalle haisi ainakin tämän kertainen huone. Siihenkin tottui nopeasti. Hotelli on muuten tosi siisti ja kiva ja aamiainen on runsas ja herkullinen. Viru hotelli sijaitsee tosi hyvän matkan päässä maratonin lähtöalueelta ja muutenkin se on lähellä kaikkea. Käytiin Katin kanssa lauantaina hakemassa numerolaput ja käveltiin paljon ympäri keskustaa ja vanhaa kaupunkia. Syötiin välipalat pienessä ihanassa ranskalais tyyppisessä kahvila josephinessa https://www.tripadvisor.fi/Restaurant_Review-g274958-d1024446-Reviews-Cafe_Josephine-Tallinn_Harju_County.html tosi kiva paikka ja hyvät leivät. Uuni pasta olisi näyttänyt hyvältä, mutta päädyimme leipiin koska illalla olimme sopineet menevämme syömään porukalla.
Käytiin illalla vapianossa symässä, sekin uusi kokemus minulle, vaikka Helsingistäkin sellainen löytyy. Vuohenjuusto salaatti oli herkullinen ja paikka muutenkin kiva. Illalla ajoissa nukkumaan.
Vähän levoton yö, jännitys varmaan. Aamulla heräsin ennen puolta kahdeksaa ja venyttelin vähän tiukan tuntuisia lihaksia. Käytiin aamiaisella ja nautiskeltiin rauhassa hyvästä valikoimasta. Maraton lähtee jo 9.00, mutta puoli maraton vasta kahdeltaoista, niimpä meillä oli hyvin aikaa. Lähdettiin kymmenen jälkeen lähtöalueelle, vietiin kamat säilöön ja valmistauduttiin lähtöön. Ilma lämpeni kokoajan. Lähdön aikaan oli jo kuuma. Nähtiin vielä muutamia kpk porukan juoksijoita lähtöalueella ja tsemppailtiin toisiamme.
Lähdin etsimään sopivaa vauhtia. Tavoite oli 2h alitus ja siihen olisi vaadittu 5.40 min km vauhti joka olisi ollut mun 10km enkka vauhtia..Eli aika kova tavoite. Huomasin alussa jo, että enkka ei parane tällä kertaa. Kuumuus tuntui yllättävän hankalalta ja janotti kokoajan vaikka join jokaisella juomapisteellä runsaasti. Olin myös juonut aiempina päivinä runsaammin. Yritin pitää vauhdin 5.50 vaiheilla, mutta noin 8km kohdalla luovutin ja ajattelin, että jos maaliin pääsen niin hyvä on. Tosin alle 6 vauhtia yritin kuitenkin pitää. Välillä tuntui hyvältä ja katselin maisemia ja muita juoksijoita, yleisesti kuitenkin tunne oli vaikea ja raskas. 12km kohdalla iski kamala päänsärky ihan yhtäkkiä. Ajattelin hetken, että kävely voisi auttaa, mutta silti jatkoin juoksua. 14km kohdalla musteni totaalisesti. Pyörryin maahan. Joku tuli heti auttamaan ja käänsi minut kyljelleen, Oksentelin rajusti ja voin niin huonosti, etten pystynyt pitämään silmiä auki. Vastailin kuitenkin kysymyksiin englanniksi sen verran kuin sain pihinää suustani. Ambulanssi tuli ja minulle laitettiin nesteytystä ja särkylääkettä tipassa. Päättivät kuitenkin viedä minut sairaalaan. Ehkä vajaa tunti meni ja elämä alkoi helpottaa ja katselin sairaalassa ympärilleni, oli siellä muitakin juoksijoita. Lämmin keli oli varmaan vaikuttanut. Henkilökunta oli ystävällistä ja muutama osasi puhua englantia. 3.5 tuntia tipassa ja pääsin pois.
Kävelin sairaalalta noin 10 min viru hotelliin jossa Kati odotti aulassa kukkapuskan kanssa. Oli ostanut mulle kukkia hurjan kokemuksen takia. Hän oli juossut hyvävoimaisena maaliin. Kävin pesulla ja lähdettiin kohti satamaa. Käytiin kaupassa ja ostamassa ruokaa mukaan. Sitten olikin jo aika mennä laivaan, eli ei liikaa jäänyt aikaa sairaala reissun jälkeen..
Tämmöinen kokemus tällä kertaa. Säikäytti. Mikä meni vikaan. Kuumuus? Nestehukka? Maratonin läheisyys (4viikkoa) vai onko jotain oikeasti pielessä. Muutamassa veriarvossa oli häikkää ja sairaalassa suositeltiin menemään omalle lääkärille tsekkaamaan arvot.
Tänään kävin Lääkärissä keskellä työpäivää ja sain alustavan arvion, anemia(hemoglobiini 116) ja paha nestehukka.. Huomenna paasto veri kokeisiin. Katsotaan löytyykö alentuneelle hemoglobiinille syytä vai saanko vain rautakuurin. Tänään olo on ollut aika vetämätön ja heikko. Työpäivän jälkeen makailin sohvalla ja olin tyytyväinen, ettei tarvinnut tehdä mitään.
Eilen harmitti hetken aikaa rankasti. Sitten ajattelin, että pitää olla tyytyväinen ettei sattunut pahemmin ja elämä ei tähän kaadu. Olen tehnyt kaksi kertaa puoli maratonin ennätyksen tänä vuonna (-7 minuuttia viime vuodesta) 10km ajasta lähti tänä vuonna yli minuutti ja maratonin ajasta 18 minuuttia. Kausi on siis mennyt hyvin ja voin olla tyytyväinen. Nyt tsekataan , ettei mitään suurempaa häikkää ole ja sitten jatkuu treenit. Ensin kyllä palauttelen rauhassa. Kroppa saattaa olla ylirasittunut ja kaipaa lepoa.
Mukavaa viikkoa!
Onnea kaikille maaliin päässeille ja tsempit keskeyttäneille! Uusia kisoja tulee, maailma ei kaadu yhteen huonoon kisaan.
47vuotias 2 aikuisen pojan äiti vantaalta. ennen sohvaperuna, nykyään juoksua ja muuta liikkumista rakastava ikiliikkuja. Järjestän paljon yhteislenkkejä ja olen mukana hcrd street teamissa. seuraa mun juttuja blogissa, instagramissa ja facebookissa, kaikki löytyy samalla nimellä. Tuu mukaan lenkille tai nappaa hihasta kiinni jos satutaan samoihin tapahtumiin!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Moi! Ihanaa kun kesä on täällä! Kesällä on kiva treenata , juosta, kävellä, huoltaa kehoa yms ulkona. Nauttia luonnosta kaikin aistein. Tyk...
-
Moi! Täällä taas! Tultiin aamulla pojan kanssa Berliinistä. Olipas ihana reissu! Tässä fiilistelyä reissusta: Lähdettiin perjantaina klo 11...
-
Moi! Istuin tällä viikolla Poikani kyydissä , kun hän haki minut ekaa kertaa autolla töistä. Hän sai ajokortin ensimmäisellä yrittämällä kes...
Hui kauheeta! Onneksi tosiaan ei käynyt pahemmin. Kyllä kroppa yrittää jotain kertoa. Malta nyt oikeesti levätä! Tsemppiä toipumiseen!👊🏻😘
VastaaPoistakiitti! joo, kroppa viestittää selvästi levon ja rauhoittumisen tarpeesta..
PoistaHui kamala, Merituuli!! :O Onneksi ei käynyt pahemmin ja toivotaan, että verikokeista ei löydy mitään isompaa. Mä luulen, että oot vähän liian kovaa mennyt, marastakin niin vähän aikaa... Tsemppiä kovasti ja nyt sitä lepoa :)
VastaaPoistakiitti! joo, lepo on varmasti parasta tähän väliin. tömäytti hyvin maanpinnalle ja sai ymmärtämään, että kokoajan ei voi mennä ja vaatia enkkoja kropaltaan. kyllä se tästä!
PoistaKuulin sairaalareissustasi Kukkiksen ja Jonnan huoneessa suihkuvuoroa odottaessani. Olimme kaikki huolissamme. Hyvä että pääsit omin jaloin takaisin Suomeen.
VastaaPoistaSulla on hieno enkkavuosi takana. Nyt vaan kun maltat levätä kunnolla, niin pääset ensi vuonna taas enkkametsästykseen. Voimia!
joo, kiitti! lepo ja rauhoittuminen varmasti paras lääke. pientä liika innostusta on ollut havaittavissa ;)
PoistaOlipas Tallinna sinulle kova koitos. Varmasti tuollainen säikäyttää!
VastaaPoistaJoo, herätti kyllä. Kroppaa täytyy kuunnella!
PoistaEi kaadu, hienon kauden sait joka tapauksessa! Nyt reilusti lepoa alle ennen suuntaamista uudelle treenijaksolle. Laitat kynttilöitä palamaan, menet viltin alle lukemaan kirjaa ja muistelet hyvin mennyttä kesää :)
VastaaPoista