sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Lomat ja flunssa lusittu, takaisin arkeen mars!

Moikka! Täällä taas. Oli yllättävän rankkaa palata töihin joululoman ja sairastelun jälkeen. Jaksoin kyllä työt, mutta illat olin aikalailla väsyksissä. Olin kuitenkin odottanut treeneihin kiinni pääsemistä, niin jaksoin muutaman treenin tehdä. Aloittelin kuitenkin aikalailla rauhassa. Kuitenkin kun ryhtyy treenaamaan, saa siitä virtaa.
Tässä menneen viikon tärkeimmät:
ti: aamulla ennen töitä 25 min kyykky ja liikkuvuus treeni
2km kävely (osa työmatkaa)
Ke: Aamulla osa työmatkasta kävellen reippaasti 4.4km
illalla 20 min venyttely
to: Töissä eskarien kanssa retki fazerille. Käveltiin lasten kanssa vajaa 2km kovassa lumipyryssä.
Fazerilla parikymmentä minuuttia herkutteluaikaa , mutta pysyin kohtuudessa.
Juoksin ekaa kertaa villasukkajuoksua.
Olen kuullut , että villasukilla on hyvä juosta ja se tekee hyvää jaloille. Juoksin pehmoisessa lumessa ja osittain auratuilla teillä 23 min 3km. Teki hyvää ja jaloissa on ollut hyvä tunne lenkin jälkeen, otan kyllä uusiksi pian!
Mulla alkoi torstaisin toteutettava koulutus ja olin musiikkitalolla musiikki koulutuksessa klo 17-20.15 , erittäin mielenkiintoista työhöni liittyvää koulutusta.
Ihan poikki , nukuin koko bussi matkan kotiin.
Pe: aamujumppa koko kropalle. Alkuun liikkuvuutta ja sitten koko kropan lihaskunto. Loppuun pieniä koordinaatioita. 40 min ja hiki valui.
Illalla 45 min venyttely
Lauantai: 9.30 yhteislenkki sotungin koululta. Kirpsakka pakkanen -12 astetta, mutta nopeasti lämpeni kun pääsi vauhtiin.

Juostiin rauhassa höpötellen 1h18min 11km. Mukava päivän aloitus.
Lenkin jälkeen lähdettiin kavereille yöksi miehen kanssa. Oli tosi kivaa , syötiin hyvin ja saunottiin.
Su: rentoilua, tuli valvottua myöhäänja puhti oli pois.Iltapäivällä siskon pojan 4v kekkerit ja siellä vähän herkuttelua .

Siinäpä ne tärkeimmät. Hyvin lähti käyntiin treenit ja nyt tulevalla viikolla jo normi treenien kimppuun. Nyt pieni venyttely vielä ja sitten nukkumaan. Kivaa viikkoa! mä palaan taas!

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

sairasteluviikko ja tulevan viikon suunnitelmat

Moi! Mun viikko meni plörinäksi flunssan takia. Kuumetta oli maanantaista torstaihin, perjantai oli kuumeeton. Viikonloppukin meni tosi rauhassa, kun mun paineet taas nousi (vaikka syön lääkettä) ja olo on ollut vähän tönkkö. Mulla korkeat paineet tuntuu turvotuksena ja paineen tunteena päässä tai tietynlaisena päänsärkynä. Noi tuntuu siis silloin kun paineet nousee selkeästi normaalia korkeammalle, pieniä nousuja en tunne. Olen lepäillyt ja ottanut rauhassa. Siskon pojat oli yökylässä viime yönä ja heidän kanssaan tuli touhuttua kaikenlaista kivaa. Nyt olo on parempi.
Kävin flunssan takia lääkärissä torstaina ja kyselin samalla labrakokeiden tuloksia. Hoitaja sanoi, että kaikki ei ole ihan normaaleja arvoja , muttei mitään hälyyttävääkään näyttänyt olevan. D vitamiini ja kalsium on alhaalla ainakin, lupasi infota lääkäriä ja kysyä riittääkö lääkärin treffaus vasta holter testin jälkeen joka tehdään mulle 19.2, vai pitääkö mennä jo aikaisemmin. Multahan otettiin paljon labrakokeita ja keräsin virtsaakin 24 tuntia, sen tulokset oli normit. Sykkeen heittelyitä ei ole ollut, ainakaan en ole tuntenut niitä, eikä rannemmittarissa ole näkynyt nousuja. Paineetkin on olleet alhaalla, nyt sitten vissiin toi tauti nosti ne ylös. Toivottavasti normalisoituu pian.
Viikon liikunnat aika nollissa. Viikonloppuna tuli käveltyä pieniä 10-30 min rauhallisia kävelyjä koska ilma oli ihan mahtava ja mä meinasin tulla mökkihöperöksi,
happihyppely tekee kyllä hyvää. Touhuilin kaikenlaista ja  kävin siskonpoikien kanssa tänään pulkkamäessä minkä ansiosta askeleita kertyi pitkästä aikaa yli 10000. Flunssan oireita ei oikestaan enää ole. Jos paineet palaa normaaliin, voin ensi viikolla jo palailla rauhassa treeneihin.
Tulevalle viikolle olen merkannut löyhästi treenejä, teen jos fiilis ja olo siltä tuntuu jos ei niin sitten levätään. Mun kroppa on ihan jumissa viikon makaamisen takia. Ainakin kehonhuoltoa teen useampanakin päivänä,

aloitan tästä illasta. Pistän puhelimesta treenaakotona. comista yin joogan ja teen 30 min rentouttavan treenin sängyssä ennen nukkumaanmenoa. Se on muuten ihan mahtava unilääke, venytellä pitkään ja rauhassa sängyn pehmeydessä , siitä sitten vaan peitto korville ja unta kaaliin. Olen merkannut kalenteriin 3lle päivälle 30-60 min kehonhuoltoa, 1lle päivälle lihaskuntoa ja 2lle päivälle juoksua. Mutta katsellaan mitä tulee tehtyä. Mites sun treenit on sujuneet? Onko ollut flunssia tai muita kremppoja vai oletko päässyt treenaamaan normaalisti?
Nyt meen hetkeksi sohvalle ja sitten se yinjooga. Kivaa viikkoa sulle ja mä palaan taas!

torstai 10. tammikuuta 2019

miksi mä tykkään juosta?

Moi! Oon ollut koko viikon sairaana, ja liikuminen on koostunut kävelyistä sohvan-keittiön-sängyn-vessan välillä, kaks kertaa olen käynyt kaupassa, eilen apteekissa ja tänään terveyskeskuksessa. Huimaa... No nyt levätään kun muutakaan ei jaksa tehdä. Muita oireita ei oikeastaan ole , kuin 37.7-38.5 välillä seilaava kuume ja pää- ja lihassäryt. Pikkusen ääni kähisee ja nokka on tukossa kun menee makuuasentoon, muuten ei oo räkätautia. Voi siis toivoa, että kuumeen laskettua olokin paranee nopeasti, mutta seurailen tilannetta ja palaan rauhassa liikkeelle kun sen aika on.
Olen nyt innostunut kuuntelemaan äänikirjoja bookbeatista. Kipeänä olen kuunnellut kevyempää romaani tyyppistä ja muuten olen kuunnellut paljon elämänkertoja yms. Olen kuunnellut myös juoksu aiheisia kirjoja https://www.bazarkustannus.fi/kirja/juoksijan-sielu/ jossa Tarja Virolainen kertoo omasta juoksemisestaan ja haastattelee myös monia asiantuntijoita jotka kertoo omia ajatuksiaan juoksemisesta. Mielenkiintoinen kirja, paljon samaistuttavia juttuja, paljon myös eroavaisuuksia mikä on tietenkin myös hyvä. toinen juoksuaiheinen kirja oli uusi vasta ilmestynyt  https://otava.fi/kirjat/9789511333432/ Karo Hämäläisen miksi juoksen. Ihan erilainen Kuin Tarjan kirja, ensin vaikeasti lähestyttävä, mutta sitten kun pääsi rytmiin kiinni se imaisi tosiaankin mukaansa. Kummassakin mietitään, miksi juoksu koukuttaa. On myös hauska huomata, ettei todellakaan ole ainut juoksuun hurahtanut ja kyllä niitä muitakin hömelöitä löytyy :)
Olen miettinyt samaa. Monesti kysytään, mikä saa minut juoksemaan, miksi menen uudelleen maratonille, vaikka edellinen oli vaikea, tai miksi lähden kelissä kuin kelissä ulos juoksemaan.

Kaikilla syyt on omanlaiset ja lähtökohdat ja motivaattoritkin ihan omanlaiset, silti samaakin löytyy.
Mulla juoksu alkoi reilu kymmenen vuotta sitten kun laihdutin 27 kg. Juoksin koska se oli helppo tapa saada kaloreita palamaan nopeasti ja paljon. Kävin myös salilla ja noudatin tarkkaa ruokavaliota. En kuitenkaan tykännyt juoksusta. Juoksin aina samoja lenkkejä, aina kovaa ja n. 3 lenkkiä viikossa ja 45min- 75 min kerrallaan.  Oli ihan helppo lähteä kun olin niin päättänyt, mutta mitään euforiaa en kokenut, ansaitsin juoksulla viikottaisen jätskin tai vaikka lisä annoksen ruokaa ja se silmissä jaksoin mennä. Ei siis kovin järkevä eikä kauaskantoinen ajattelutapa.
Niinkuin arvata saattaa niin kauaa en pakkopullaa jaksanut ja alle kolmessa vuodessa olin palannut osittain entiseen. En onneksi lihonut kaikkea takaisin, mutta ruokailuista ja liikkumisesta tuli taas epämääräistä. Välillä innostuin terveelliseen ruokailuun, välillä treenasin kaikkea mitä keksin harrastaa.. Välillä en tehnyt oikein mitään ja välillä osallistuin kerran viikossa zumbaan tms. Juoksua harrastin vähän. Joskus kävin parilla lenkillä, mutta reidet meni tukkoon ja taas jätin juoksun.
Kun olin täyttämässä neljäkymmentä aloitin elämäntapamuutosta. Tässä muutoksessa ei ruokavalio ole ihan kunnossa vieläkään, mutta liikunta ja varsinkin juoksu on tullut jäädäkseen.
Kohta täytän 45 ja edelleen nautin liikunnasta, en ole palannut sohvan pohjalle.
En tiedä mikä sen ratkaisi. Olen miettinyt monesti. Aloitin naapurin kanssa alkuun kävellen ja sitten alettiin kävellä ja juosta ja lopulta käveltiin joka toinen päivä ja juostiin joka toinen päivä. Taas liian kovaa. Ja liian samallalailla. Mutta jotenkin se alkoi tuntua hyvältä. Kaverin kanssa juokseminen oli ihanaa. Kesällä en juossut kuin vähän , liikuin muuten kyllä. Kyselin juoksufoorumissa etanalenkkiseuraa , koska en osannut juosta hiljaa ja naapurin selkä ei kestänyt juoksulenkkejä. Sain yhteydenottoja ja juoksen vielä nykyäänkin parin heistä kanssa.  Erkku jonka kanssa juoksin ekan pitkän ja rauhallisen lenkin elokuussa 2014 sanoi minulle, että mene vaan, en aio lähteä perään, nyt on rauhallinen lenkki. Siinä tajusin, että oikeasti , kun menee rauhassa, juoksu tuntuu hyvältä ja helpolta, voi puhua ja näkee maisemat paremmin.

Olin juossut aikaisemmin 11km ja sen pitempää en jaksanut, koska menin aina täysillä. Erkun kanssa juostiin 19km ja olisin jaksanut pitempäänkin. Voi vitsi mikä fiilis lenkillä ja lenkin jälkeen! Erkun kanssa juostaan ja liikutaan edelleenkin yhdessä.
Olen vetänyt itseni ihan tappiin raastaessani 10km kisassa
, ylittänyt villeimmät unelmani juoksemalla puolimaratonin
eka puolikas toukokuussa 2015
, maratonin

eka maraton elokuussa 2015
ja 50km
eka maratonia pidempi matka 50km lokakuussa 2018
. Nyt tähtäimessä 63km helsinki city running dayssä jossa tarkoitus olisi juosta sekä puolimaraton, että maraton samana päivänä. Olen juossut yksin ja erikokoisissa porukoissa metsässä, asfaltilla, hiekalla, radalla ja lumella. Olen ylittänyt itseni ja tsempannut muita ylittämään itsensä. Olen onnistunut parantamaan ennätyksiä ja epäonnistunut saavuttamaan asettamiani tavotteita. Olen opetellut kuuntelemaan kroppaani ja juoksemaan fiiliksellä.
Juoksu vaan jotenkin kolahti. Koulussa tykkäsin 60m 100m ja 200m pyrähdyksistä, sitä pidemmissä lähdin liian kovaa ja hyydyin. Cooper oli ihan kamala, en ole vieläkään uskaltanut lähteä kokeilemaan cooperia, niin karseat muistot siitä jäi. 1810 m on ennätys ysiluokalta, se täytyy romuttaa kyllä joku päivä, mä kyllä pystyn siihen! Juoksu on helppoa, voi juosta melkein missä vain ja milloin vain, toki vaatetus ja kengät pitää olla kunnossa, että voi lähteä sekä kesällä, että liukkaalla talvipakkasella. Ihan ilmaisia ei juoksuvarusteet ole, mutta hyvillä kengillä
mun tän hetken lempparikengät on new balancen malleja
nää uusimmat on tän hetken lempparit, on muitakin ihania ja
hyvin jalkaan istuvia
saa juoksusta enemmän irti ja paikat ei kipeydy. Juoksin ekat vuodet ilman nastakenkiä,
tän reissun jälkeen ostin nettikirppikseltä nastalenkkarit

mutta kun hankin ne talvijuoksu sai uusia ulottuvuuksia! Ei kaikkea tarvitse hankkia kerralla. Mulla oli alkuun lenkkarit ja verkkarit tai sortsit ja verkkaritakki tai t-paita ja urheilurintsikat. Laitoin verkkarien liehuvat lahkeet sukkien sisään ja niin sitä mentiin! Sittemmin olen hankkinut juoksuhousuja ,paitoja ,takkeja, sormikkaita,urheilukelloja, pipoja ja lippiksiä. Nautinto on vieläkin suurempi kun välineet on kunnossa, mutta alkuun pääsee ilman isoja satsauksia. Koskaan en ole ostanut mitään monien satojen eurojen kenkiä tai asusteita, keskihinnallakin löytyy ja kirppareiltakin olen löytänyt hyviä kamoja ja saanut omat hutiostot myytyä.
Juoksussa ei tarvitse varata aikaa esim salilta, jos ei ehdi tiistaina kello 17.00, voi lähteä toiseen aikaan tai vaikka seuraavana päivänä , tiet ja metsät on siellä kyllä. Ei tarvitse maksaa osallistumisesta puolimaratonille tai muulle matkalle, voi juosta sellaisen itsekin tai kaveriporukassa. Mä tosin tykkään juoksutapahtumien tunnelmasta ja asettamalla tavotteita on mukavampi treenata ja jos vaikka keli on surkea tai ei huvita lähteä, edessä siintävä juoksutapahtuma helpottaa lähtöä.Kun ostaa osallistumisen tarpeeksi aikaisin, saa sen halvempaan hintaan.
Kaikki satsaa harrastukseensa sen verran kuin haluaa ja resurssiensa mukaan.
Fiilis juostessa on ihan mahtava ja vaikkei aina olekaan paras lenkkifiilis niin lenkin jälkeen olo on aina hyvä! Mä vaan tykkään juoksusta, ei siinä sen kummempaa ole. Kannattaa antaa mahdollisuus nuoruuden inhokkilajillekin, sä saatat myöhemmin tykätä siitä.
Niinkuin mua seuraavat tietää, mun suurin motivaattori on juoksukaverit ja yhteislenkit,


ne vaan on mun juttu! Järjestän niitä itse
(juoksujalka vipattaa fb sivuilta löytyy tapahtumia) ja vedän hcrd yhteislenkkejä yleensä ainakin toisena kuukauden kahdesta yhteislenkistä.
hcrd yhteislenkeillä on usein paljon eri vauhtisia juoksijoita

mä vedän joko 7 tai 7.45 vauhtisia ryhmiä
Keväällä järjestän myös naisten kympin yhteislenkkejä (kävely/hölkkä) ja välillä osallistun toisten järjestämiin.Oon sosiaalinen ja mun mielestä on ihan parasta hölkötellä ja höpötellä tuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa. Toki välillä yksin juostut pään nollaus lenkit tai lenkit äänikirjaa tai musaa kuunnellen on paikallaan myös.
Mikä on sun laji? Ootko aina tykännyt siitä, vai löytänyt lajin myöhemmin, mikä sua koukuttaa lajissa?
Voisin kertoa juoksun ihanuudesta enemmänkin, mutta eiköhän tämä riitä tälläkertaa, palaan vaikka toiste aiheeseen.

maanantai 7. tammikuuta 2019

mitä suunnitelmia vuodelle 2019 ?

Moi! Niin se uusi vuosi on sitten käynnistynyt. Olin välipäivinä töissä, viime viikon olin lomalla. Teki tosi hyvää. sain liikuttua ja levättyä sopivasti. Nyt kävi kuitenkin tyhmästi ja eilen illalla alkoi flunssa ja tänään heräsin kuumeessa. PÖH! Joulun aikaan oli porukalla lähellä flunssaa, sieltä varmaan napannut.
Mulla on ollut loman aikana ihania yhteislenkkejä , Jennyn kanssa järkättiin keskustasssa lenkki ja siinä juostiin yhdessä 14km ja eilen isolla porukalla polkuiltiin kalkkiruukille 10km.
Juoksin myös 10km hakunilan uudenvuoden juoksussa.
Kiva tapahtuma ja hyvä kovempi treeni. 1h2min. Tiinan kanssa hölköteltiin aamulenkki heräävässä helsingin keskustassa yhdessä 7.6km ja yksin juoksin vielä niin, että sain 10km kasaan.
Ihana aloitus lomapäivään. Yhtenä aamuna sauvakäveltiin kahden kaverin kanssa tunti hakunilan urheilupuistossa. Kävelin pikku lenkkejä muutenkin ja venyttelin. Viime lauantaina oltiin Tiinan kanssa Heron 2v päivässä ja valittiin jumpiksi core 50 min ja saman pituinen pakaratreeni.
Käytiin myös elämäntapa muutos luennolla. Oli tosi mahtava päivä!
Tän vuoden tavotteita olen jo alkanut miettimään. En taaskaan aseta aikatavoitteita tai vuoden kilometritavotteita. Ne stressaa liikaa. Fiiliksellä ja terveyden mukaan tietenkin, mutta jonkinlaisia suunnitelmia ja tavotteita on hyvä olla niin säilyy treenimotivaatio.
Yhteislenkit pysyy edelleen mun ykkösjuttuna. Mä saan toisten kanssa liikkumisesta niin paljon virtaa ja laittamalla lenkit ennakkoon tapahtumiksi (löytyy juoksujalkavipattaa fb.stä klik) tulee itsekin lähdettyä. Perun lenkin vain sairastapauksissa ja jos on oikein surkea keli. Tulossa on eri pituisia rauhallisia lenkkejä ja keväämmällä vetoja ja intervalleja lisäksi. Mä vedän myös hcrd yhteislenkkejä yleensä pirkkolasta, mutta myös välillä töölöstä. Mä vedän jompaakumpaa hitaimmista ryhmistä, mutta kovempiakin vauhteja on tarjolla. Keväämmällä on tulossa myös naistenkympin kävely/hölkkälenkit https://naistenkymppi.fi/ joita olen vetänyt kahtena aiempanakin vuonna. Mun lenkit siis koostuu paljolti yhteislenkeistä.
Tapahtumat on kivoja ja on hyvä asettaa itselleen tavotteita jotka sitten motivoi treenaamaan. Teen usein väljiä suunnitelmia ja vuoden aikana tapahtumat varmistuvat ja teen lopullisia päätöksiä. Nyt olen ilmottautunut ekalle pitkälle polkumatkalle (siis mulle pitkälle, pisin tapahtumassa juostu polkukisa oli toissa vuonna 11km ) sherwood trail run jossa meinataan  Tiinan kanssa juosta 20km. Toi siis maaliskuun lopussa, eli luultavimmin tän vuoden eka lappukisa. Jos en innostu lähtemään johonkin extempore. Huhtikuulle mietin vielä jotain/joitain kisoja /tapahtumia. Toukokuussa on sitten mun tän vuoden päätavoite helsinki city double josta tulee siis mulle pisin tähän asti juoksemani matka yht 63km. Sitä kohti siis treenaan.
Loppukesästä olisi luvassa taas polkukisa https://coasttrail.run/ johon ollaan taas Tiinan kanssa menossa yhdessä, onnea on ihanat juoksukaverit!
Vaikka kilometrejä pitääkin nyt lisätä , pitää myös pitää huoli kehonhuollosta ja lihaskuntotreeneistä. Niitä lisään ja monipuolistan. Apuna ja vinkkien antajana toimii ainakin https://treenaakotona.com/ jonka avulla olen saanut monipuolistettua kehonholto ja lihaskuntotreenejäni.
Muutenkin alan tekemään monipuolisempia treenejä.
Lepoa en unohda. Pidän kiinni lepopäivistä ja hemmottelen itseäni. Touhuan perheen ja sukulaisten ja ystävien kanssa. Pääsin avoimeen taideyliopistoon ja täydennän opintojani 3 opintoviikon kokonaisuudella varhaiskasvatuksen musiikkikasvatusta ja se tuntuu tosi kivalta.  Koulutus toteutetaan torstai iltaisin, eli työn ohella pystyy käymään. Eli kokonaisuudessaan monipuolistan elämääni :) Onhan mulla aina ollut muutakin kuin juoksu, mutta nyt olen ajatellut tosiaan tehdä paljon muutakin, ehkä jotain uutta harrastusta.. kielten opiskelua, kokkikurssia tms. Ihan tarkkaan en vielä tiedä. Rakastan juoksua ja liikkumista, mutta muutakin sisältöä pitää olla. Pojat on isoja niin heidän kanssaan ei saa vietettyä niin paljon aikaa kuin haluaisi. Mutta yhteiset ruokailut pitkän kaavan mukaan, leffakäynnit yms on kivoja yhdessä ja niitä haluan lisää tai ainakin sen verran kuin aiemminkin. Miehen kanssa yhteiset irtiotot mökillä hotellissa prätkäillen tms. Oma aika kuluukin usein kävellen tai käpertyen sohvan nurkkaan hyvän äänikirjan kanssa.
Muitakin tapahtumia tulee varmasti, en vain ole vielä lyönyt mitään muuta lukkoon. Haluan voida hyvin henkisesti ja fyysisesti ja olla tyytyväinen nahkoissani, siihen tähtään ja se olkoon koko vuoden tavoite. Voida kokonaisuudessaan hyvin.
Minkälaisia suunnitelmia sulla on? Elätkö hetkessä vai teetkö tarkkoja suunnitelmia?
Nyt lähden takaisin vällyihin. Palaan pian! Suunnitelmia täydennän lähempänä kesää kun katse on suunnattuna kesään ja syksyyn.

lauantai 29. joulukuuta 2018

vuosi 2018 mitä ajattelin tehdä ja mitä tuli tehtyä?

Moi! Vuosi alkaa lähestyä loppua ja vaikka juoksen vielä uudenvuoden aattona hakunilan uudenvuoden juoksun niin nyt voin tehdä  vuodesta yhteenvedon. Kurkin viime vuonna tekemääni listausta ja katsotaan miten on mennyt tästä vuoden takaiseen tekstiin.
Viime vuosi 2017 oli hankala pakara ja selkävaivojen takia. Muutin todella ajatusmaailmaani jo uutta vuotta 2018 suunnitellessani. Enää en laittanut aikatavotteita vaan halusin löytää liikunnan ilon pakonomaisen ennätysten jahtaamisten tilalle. Mä nautin kyllä liikunnasta, mutta jos itkee kesken juoksukisaa, kun on jäänyt 10 min tavoitteestaan ja soittelee miehelle ja siskolle ja itkee miten huono olenkaan...ei ehkä olla ihan oikeilla raiteilla, enhän siis ole olympia urheilija vaan kuntoilija.
Homma ei ole ollut helppo, mutta mielestäni olen saanut harrastukseen nautinnon ja ilon takaisin, höntsääminenkin on kivaa! Olen oppinut kuuntelemaan kroppaani paremmin (vielä on matkaa) ja asettanut tavoitteet joka kisaan ja tapahtumaan järkevämmin ja realistisemmin.
Olin viime tammikuussa laittanut kalenteriin vain hcm maratonin johon halusin mennä fiilistelemään ja nauttimaan matkasta. Ennen sitä olin 100 min jäniksenä helsinki 10 10 km matkalla.tästä rapsaan
100 min jänistä ei tarvittu vaan kävelin viimeisten kanssa ja fiilistelin heidän kanssaan kivaa tapahtumaa n 90 min. Jänistely on tosi kivaa! On kiva tsemppailla muita ja pääsee tapahtumien fiilikseen ilman oman suorituksen stressiä ja jännitystä.
Vaikka takomorunners toiminta loppui, pyysin lopella juostavaan kormu runiin blogiyhteistyötä , tapahtuma oli ollut niin kiva edellisvuonnakin. Pääsin sinne ja juostiin se rauhassa Ullan ja Tiinan kanssa n 2h35 aikaan rauhassa fiilistellen.
Koko alkukauden treenit tähtäsi hcm maratonille toukokuuhun. Se oli päätavoite ja halusin juosta sen fiilistellen ilman stressiä tästä hcm rapsaan. Voin hyvin, pakara vaivasi, muttei niin pahasti kuin edellisvuonna ja hieronnalla ja kalevalaisella jäsenkorjauksella sain alaselän ja pakaran suht kivuttomaksi. Juoksu sujui hyvin. Keli oli mahtava
ja rakkaita oli matkan varrella katsomassa. Isompi poika oli järjestänyt ylläriksi kaveriden kanssa laulun , kun pääsin stadionille 6 19-21 vuotiasta poikaa nousi katsomossa ylös ja kajautti mahtavan kannustuslaulun minulle! Ajattelin alunperin juosta rauhassa maaliin, mutta kun laulu raikui, sain mahtavan loppukirin , itkin ja nauroin ja tuuletin! Pojat ihmettelivät miten joku voi juosta noin pitkän matkan..Olivat oikeasti ylpeitä ja se tuntui hyvältä. 4h52 min oli loppuaika ja se tuli hyvällä fiiliksellä ja tunteella.
Vedettiin Jennyn kanssa naistenkympin yhteislenkkejä kevään
ja pääsin tapahtumaan mukaan ilmaiseksi. Tapahtuma oli viikko maratonista, eli ei todellakaan ollut tarkoitus juosta kovaa. Fiilisteltiin Helinän kanssa rauhassa, mutta kun jaksoin hölkätä, mentiin hölkkäillen. 1h5 min meni aikaa ja fiilis oli hyvä.
Tapahtuma on hieno ja tunnelma hyvä. Itsekin hämmästyin, että kykenin juoksemaan koko matkan vain viikko maratonin jälkeen.
Kesä alkoi juhlaputkella, kun ensin oli isomman pojan valmistujaiset (valmistui putkimieheksi)
ja kahden viikon päästä vietettiin nuoremman pojan rippijuhlaa.


Pidettiin kummatkin kotona ja tehtiin kaikki isovanhempien ja siskon avulla itse. Oli ihana saada sukua ja tuttuja kyläilemään ja viettää juhlia yhdessä koko perheen kanssa. Haaveilin 20v hääpäivän juhlinnasta myös, mutta ei kertakaikkiaan rahkeet riittänyt, siirretään ne myöhemmäksi.
Kesä oli kuuma ja ihana. Jaoin lomani kahteen osaan ja se oli taas hyvä ratkaisu. Juoksin ja treenasin myös kesällä , mutta myös lepäilin sopivasti. Siskon kanssa käytiin katsomassa allas sea poolilla Tuure Kilpeläistä ja kaihon karavaaneja ja se oli tosi mahtava keikka!

Käytiin  saimaan kylpylässä parin yön vierailulla, oli kiva paikka!


Mökkeiltiin mun vanhempien mökillä hartolassa ja ystävien mökillä kangasniemellä. Ilmat oli niin hyvät, että tuli kyllä ulkoiltua tosi paljon. Treenasin jonkin verran myös mökeillä ollessani.
Poika aloitti kesällä armeijassa vekaranjärvellä. Käytiin moikkaamassa häntä kaksi kertaa heti alussa. Mulle oli aika vaikeaa henkisesti päästää irti ja luopua osittain jo pojasta. Loppujen lopuksi poika on ollut miltei kaikki viikonloput kotona ja viestittelee armeijastakin säännöllisen epäsäännöllisesti ja pitää meidät ajantasalla. Armeija on nyt puolessa välissä kun hän yleni alikersantiksi ja saa pian alokkaat joita komentaa ja opastaa.
Tikkurilan festarit miehen kanssa oli kanssa mahtava kokemus. Mainio ilma ja hyvät esiintyjät tekivät viikonlopusta loistavan.

Syksyllä otin ohjelmistoon kovia treenejä radalla n. 2krt kuukaudessa. Välillä juostiin myös mäkitreenejä. Midnight run 10km ja sherwood run
jonne sain blogin kautta osallistumisen , siellä mun piti juosta puolimaraton suht kovaa, mutta olo ei ollut hyvä niskajumin takia ja jätin juoksun kymppiin.
Lokakuussa juostiin Tiinan kanssa Wihan kilometreillä 50 km.
Se oli mahtava kokemus, vaikkakin tosi rankka. Maratonin jälkeen oli pelkkää taistelua saada kilsoja kasaan. Mutta kahdestaan ystävän kanssa se sujui yllättävänkin mukavasti. Aikatavoitetta ei ollut ja käytettiinkin aikaa yli 7 tuntia ,kun käveltiin aika paljon lopussa.


Yövyttiin tampereella hotellissa, mikä teki kyllä hyvää, ei tarvinnut lähteä heti 50 km jälkeen ajelemaan kotiinpäin.
Loppuvuonnakin järkkäilin paljon yhteislenkkejä

ja jatkoin hcrd yhteislenkkien vetämistä n. 1krt kuukaudessa. Selkä on pysynyt kehonhuollon


ja hierontojen takia aika hyvänä, pakarajumi tulee ja menee, mutta ei ole kokonaan parantunut. Loppuvuodesta mulla oli paljon päänsärkyä ja sain korkeaan verenpaineeseen lääkityksen , joulujuoksussa
sykkeet alkoi heittelemään ja jouduin olemaan sairaslomalla melkein kaksi viikkoa kun etsittiin oikeaa lääkitystä paineisiin ja suljettiin pois muita sairauksia. Alkuvuodesta tutkimukset jatkuu.
Nyt voin hyvin ja olen treenannut voinnin mukaan.
Yhteislenkit on mun henkireikä.

Mä oon järjestänyt useita kymmeniä yhteislenkkejä ja aion järjestää niitä jatkossakin. Välillä on juostu metsässä ja poluilla ja välillä asfaltilla,hiekalla ja radalla. Oon saanut ihania kavereita yhteislenkeiltä ja kaverien kanssa juostessa kilsat kertyy helposti ja kivuttomasti.
Lihaskuntotreeniä ei tullut tehtyä niin paljon kuin oli tarkoitus ja kehonhuoltokin piti alkaa merkitsemään kalenteriin, että sain sen taas osaksi treenejä. En käynyt yhdessäkään polkukisassa, vaikka niitä piti lisätä, se jää ensi vuoteen.
Eli vuosi on ollut hyvä ja antoisa ja opettanut kuuntelemaan kroppaa ja menemään enemmän fiiliksellä kuin tarkoilla minuutti tavoitteilla. Kavereita ja sukulaisia nähtiin juhlissa, muuten ei niin paljon kuin olisin halunnut. Sekin siis siirtyy ensivuoteen, niinkuin ruokavalion siistiminenkin..
Ensi vuoden suunnitelmiin palaan ensi viikolla, olen lomalla ja minulla on aikaa miettiä ja jäsennellä pohdintoja blogiin.
Miten sun vuosi sujui? Teetkö suunnitelmia vai menetkö fiiliksellä?
Mä meen nyt katsomaan leffaa miehen kainaloon, juoksin tänään 18.3km ja olo on hyvä , mutta vähän väsynyt. Teen myös vähän venyttelyä ennen nukkumaan menoa, huomenna vähän pitemmän session.
Palaan pian!

Lomat ja flunssa lusittu, takaisin arkeen mars!

Moikka! Täällä taas. Oli yllättävän rankkaa palata töihin joululoman ja sairastelun jälkeen. Jaksoin kyllä työt, mutta illat olin aikalailla...