No nyt se on juostu, tän vuoden eka maraton, Helsinki city maraton. Sain osallistumisen kun toimin hcrd ambassadorina. Maraton on ollut mun tähtäimenä kokoajan, korona maaliskuun lopussa sotki suunnitelmia. Päätin sen kuitenkin juosta ja haaveilin jopa enkasta.
Viime viikolla iski allergiaoireet ja aloin taas miettimään pystynkö juoksemaan ollenkaan. Otin allergialääkkeitä tuplana ja nenäsumutetta yms.
Valmistauduin kuitenkin kokoajan normaalisti, eli tankkasin hiilareita ti-ke-To
Ja treenailin ohjelman mukaan vielä vähän.
Perjantaina hain paidan ja numerolapun ja kävin Lauran kanssa vetämässä shake out runin. Eli juostiin hcrd. Lle tulevien kanssa kevyesti n. 3km ja tehtiin venytyksiä ja spurtteja. Oli mukava nähdä muita juoksuun valmistautuvia ja jutella uusien ihmisten kanssa.
Lauantai aamuna heräsin aikaisin ja venyttelin lyhyesti, söin puuroa, join vettä, urheilujuomaa ja kahvia.
Bussissa join vielä vissyä ja proteiinipirtelön. Kuuntelin äänikirjaa ja yritin olla jännittämättä. Allergiaoireet oli aika kovat, lääkitsin aamulla ja päätin, että lähden fiilistelemään.
Saan viedä vaatteet ja muut tavarat vip tiloihin, koska oon mukana ambassadorina. Olin paikalla ajoissa ja ehdin käydä expossa ostamassa lisää geelejä ja uuden spibeltin hajonneen tilalle. Ostin maxim geelin jossa oli kierrekorkki ja 3 annosta yhdessä pussissa. Oli muuten hyvä! Ei tahmannut ja geeli oli juoksevampaa ja se oli helppo avata.
Näin tuttuja ja fiilisteltiin. Lähdössä oli tosi hyvä tunnelma, hurrattiin kunniamaratoonareille ja ukrainalaisille kanssajuoksijoille
Kun lähtöpamaus tuli, kävin heittämässä vitoset työkavereille ja äidille ja isälle jotka olivat tulleet katsomaan lähtöä. Lähdön jälkeen annoin juoksun rullata ja fiilistelin tunnelmaa. Jalat toimi mainiosti ja menin liian kovaa, mutta annoin mennä, koska arvelin että tarvitsen niitä minuutteja loppuun. Ehkä tyhmä ajatus mutta nyt näin. Kymppi 1h1min ja laitoin äänivistiä juoksu kamuille, että kovaa mennään, mutta meen niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Kävelin juomapisteet ja ylämäet, muuten juoksin.
18km kohdalla alkoi painaa keuhkoissa ja silmät alkoi valua. Juoksin hyvää vauhtia 20km (2h06min) ja puolikaskin alle 2h13min. Olin siis Enkka vauhdissa puolet matkasta ja jalat toimi hyvin. Keuhkot vaan ilmoitti että tänään ei mennä kovaa. Hiljensin ja päätin fiilistellä tunnelmaa, oli ihanaa juosta isossa tapahtumassa! 29-33 oli hitaita, kävelin enemmän, mutta uskoin koko ajan pääseväni hyvävoimaisena maaliin. Viimeiset kymmenen kilsaa menin fiilistellen, enimmäkseen juosten, välillä kävellen vähän. Laskin kokoajan alaspäin, enää 9, 8, 7, 6... Se helpotti. Kun oli 5 jäljellä alkoi itkettää ja tuli niin ihana fiilis, perkele, mä teen tän! Taas yksi maraton juostu ja vaikeuksien kautta voittoon! Olisin voinut juosta alun hiljempaa, olisin voinut juosta väkisin keuhkot vinkuen, olisin voinut sitä ja tätä, mutta oikeesti olen tosi tyytyväinen! Vika kilsa meni euforiassa, itkin ja nauroin ja nautin! 4h41min, ei sitä mitä tavoittelin, mutta ei huono tuokaan.
Suihkun jälkeen menin tiimikaverien kanssa parille siiderille.
Ja sitten kotiin makailemaan ja syömään mäkkiruokaa.
Syksyllä maraton enkan kimppuun, nyt fiilistelen tätä.
Oon palautunut hyvin, jalat on jäykät ja yksi varpaankynsi on lähtemässä irti, muuten on hyvä fiilis!
Huomenna on vapaapäivä ja meen hierojalle ja lepään.
Olitko hcrd. Llä? Miten meni?
Nyt meen nukkumaan, palaan taas! Kivaa viikkoa sulle.
