keskiviikko 24. toukokuuta 2017

sisko kympille, naistenkymppi 2017

Moikka!
Täällä taas. Vähän heikosti menee, olen joutunut hcr n jälkeisen selkäkipuilun takia jättämään juoksun hetkeksi. Yllättävän helppoa on ollut, selkä ei ole kunnossa, niin  ei ole ollut mahdotonta hinkua juostakaan. Kävin mobilisoivalla hierojalla viime viikolla ja hän sai pahimman jumin pois. Sain myös pieniä keskivartalon vahvistus liikkeitä kotona tehtäväksi. Kävely, sauvakävely, uinti, vesijuoksu ja pyöräily sekä porraskävely oli suosituksena korvaaviksi lajeiksi. 
Olen siis kävellyt ja pyöräillyt jonkin verran
ja huomenna olisi tarkoitus lähteä porrastreeniin keinukallioon. Kotiharjotteita olen myös tehnyt.Selkä on jo parempi, muttei kuitenkaan ihan kunnossa.
Osallistuminen naistenkymppiin oli myös vaakalaudalla. Olin vetänyt naistenkympin yhteislenkkejä ja kävellyt siskon kanssa treenaten häntä kohti naistenkymppiä. Olisi ottanut päähän jos en olisi sinne päässyt. Tarkoitus oli kuitenkin kävellä eikä juosta ja päätin kokeilla miltä tuntuu.
Sunnuntai valkeni kauniina. Oli tulossa lämmin päivä. Lähdin bussilla malmille jossa tapasin siskoni. Juna asemalla oli paljon valkopaitaista naistenkymppi kansaa. meillä oli treffit junassa myös Sarin kanssa, mutta juna oli niin täynnä, että tavattiin hänet vasta keskustassa junan pysähdyttyä. Käveltiin tapahtuma alueelle jossa Roope  Salminen bändeineen oli jo täydessä vauhdissa. Menimme suoraan takomorunnersin porukan kanssa sopimaamme tapaamispaikkaan. Ehdimme patsastella paikalla kymmenen-viisitoista minuuttia kunnes lähdin etsimään Katariinaa jonka löysinkin toiselta puolelta
. Takomorunnersin juoksijat oli siinä ja kuvat otettua lähdimme viemään tavaroita säilytykseen.  Katariina vikkelänä ehti mennä menojaan, olihan hän lähdössä kuumaan ryhmään. Odotettiin Sarin kanssa hänen oppaansa paikalle , tsempattiin toisiamme ja lähdettiin siskon kanssa tavaroita viemään ja bajamaja jonoon. 
Ehdittiin käymään hakemassa muutamia maistiaisia ja katselemassa esittelijöiden kojuja ennen kuin oli kuntokävelijöiden lähdön aika. Mentiin siskon kanssa lähtökarsinaan ja odotettiin lähtökuulutusta.   Porukkaa oli paljon ja lähdettiin pitkänä letkana kohti baanaa. Tää oli siskon  ensimmäinen urheilutapahtuma osallistujana ja ei ihan pienimmästä tapahtumasta aloittanut. Alku varsinkin oli niin ruuhkainen, että oli mahdotonta lähteä kovin kovaa vauhtia menemään. Jossain vaiheessa vähän helpotti ja puikkelhdittiin väljemmille vesille. Olin tosi innoissani, kun kerrankin ehdin kuvata ja fiilistellä reittiä, eikä tarvinnut mennä täysillä.
Höpöteltiin siskon kanssa ja edettiin mukavaa tahtia. Ei menty intialaiseen värijuhlaan vaan katseltiin tanssijoita ja muita kävelijöitä jotka halusivat väripölyä itseensä. Matka jatkui mukavasti, ilma oli mahtava ja iloinen puheensorina ympärillä. Mukavaa ohjelmaa reitillä, mm. ruotsalainen ukulele bändi
, Esko Eerikäisen juoksudisko , Mieskuoro yms. Maisemat oli upeat , ja ihmettelin taas, miksei tuolla helsingin merireiteillä tule liikuttua muuta kuin näissä liikuntatapahtumissa.
Oli tosi lämmin ja olikin mahtavaa päästä keskuspuiston suojiin osaksi matkaa.  Hölkättiin ensimmäisen kerran keskuspuistossa olleella vapaaehtoisella polkujuoksureitillä. Olipa se kaunis pätkä!
Siitä palasimme normi reitille ja olimmeksin jo aikalailla loppupäässä reittiä. Hehkutin siskon jaksamista ja yritin houkutella häntä juoksuun, mutta pitkä matka takana tuntui jo jaloissa, eikä sisko oikein innostunut yrityksistäni. Ihan lopussa maalin näkyessä otin siskoa kädestä ja juostin tuulettaen maaliin, olipa kiva reissu!!! Sisko jaksoi hyvin (minä en epäillytkään sitä vaan hän itse) ja mikä parasta, myös selkä tuntui hyvältä. 
Naistenkymppi on kyllä mahtava hyvän mielen tapahtuma. ihmiset hymyilee ja on iloisia ja kohtelijaita. Ennen ja jälkeen tapahtuman ja sen aikana oli taas mukavaa katseltavaa  ja kuunneltavaa. Jos haluaisin juosta tuolla, menisin viime vuoden tapaan kuumaan ryhmään, siellä pystyi hyvin juoksemaan omaa tahtia.  Muissa ryhmissä on ruuhkaisempaa. Kävelyryhmässä ruuhka ei niinkään haittaa. 1h43 minuuttia sain omalla kellolla loppuajaksi, mikä oli mielestäni hyvä aika melkein kokonaan kävellen kymppi. Istuskeltiin vajaa tunti nurmella , syöden tarjottuja syöminkejä ja juoden mukanamme olleen kuohuviinin.
Kiva päivä kaikenkaikkiaan. Paloin vähän auringon porotuksessa , Mutta itsepähän unohdin aurinko rasvan. Illalla kotona ei tarvinnut houkutella unta, vaan nukahdin jo sohvalle kesken elokuvan. 
Voin lähteä uudeleenkin taas naistenkymppiin, oli kivaa! Siskon kanssa sovittiin jatkavamme kävelyjä vaikkei ollakaan menossa mihinkään tapahtumaan. Sain siis sisko naistenkympille projektin hyvin maaliin ja ehkä pienen liikuntakipinän tartutettua häneen. 
Oli myös kiva vetää naistenkymppi yhteislenkkejä ja päästä takomorunners porukan kanssa nauttimaan tapahtumasta. 
Huomenna siis porrastreeniä ja perjantaina työpäivä. Sunnuntaina mennään nikinmäkihölkkään Tiinan kanssa, voitin meille osallistumiset arvonnasta. Siellä testaan joko selkä kestäisi hölkkää.
Aurinkoisia päiviä! palaan taas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

olis mukavaa saada kommentteja!