maanantai 15. helmikuuta 2021

kuopuskin täysiikäinen, kirje 18vuotiaalle pojalleni

 Moi! Aika kuluu kuin siivillä. Vasta elettiin pikkulapsi arkea ja nyt toinen poika on jo 22 ja asuu omassa kodissa ja nuorimmainenkin täytti 18! Kirjoitin kirjeen 18 vuotta täyttäneelle pojalleni 4 vuotta sitten ja ajattelin kirjoittaa nytkin. Koska perhe on kuitenkin tärkein. 

Kirje 18 vuotiaalle pojalleni:

Oli helmikuun 15 päivä vuonna 2003 klo 6.08 kun synnyit. Olin ollut sairaalassa jo useita viikkoja, raskausmyrkytyksen takia. Keuhkojasi oli yritetty vahvistaa pistoksin (vatsan päältä), mutta se ei ollut vielä tuottanut tulosta ja odotin edelleen. Ystävänpäivän iltana oloni huononi vauhdilla ja lääkityksistä huolimatta menin  huonoon kuntoon ja sinunkin sydänäänet alkoivat huonontua ja päädyttiin pikaiseen sektioon. Isä ei ehtinyt mukaan, mutta en ehtinyt sitä edes murehtia kun jännitin sinun puolestasi, olihan vasta 32 viikko.  Kun synnyit näytit pieneltä ja hauraalta, mutta äänesi oli kova ja ajattelin, että tuo poika pärjää varmasti. painoit 1930g ja olit 42 cm pitkä. 

Ensimmäiset viikot vietit vastasyntyneiden teho osastolla ja alkuun tarvitsit hengityskonetta ja letkuja meni valtavasti joka suuntaan. Olit hauras ja pelkäsimme menettävämme sinut.



Pian aloit kuitenkin vahvistua ja uskalsin nukkua kotona koko yön heräämättä soittamaan sairaalaan ja kysymään vointiasi. 2 viikon ikäisenä sinut siirrettiin kätilöopistolle tarkkailuosastolle ja neljän viikon ikäisenä pääsit vihdoin kotiin 2500g painoisena reippaana ja ihanana poikana. 

Vatsakipuja ja valvomista, korvatulehduksia ja astmakohtauksia ja sairaalajaksoja oli paljon ennen 3 vuoden ikää. Mutta olit iloinen ja reipas poika. Puhuit omilla sanoillasi ja hauskuutit meitä höpötyksilläsi.



Osasit myös näyttää mielipiteesi ja naapuritkin kuulivat varmasti karjuntasi välillä.

Isompana astma  helpotti ja olit terve ja reipas poika. Harrastit jalkapalloa ja jääkiekkoa muutamia vuosia, mutta tietokonepelit lopulta veivät pidemmän korren, niissä olet hyvä edelleen ja useamman kerran äidin ja isän hermoja on koeteltu kun olisi pitänyt nukkua ja naputus vaan kuului. Pelikielto onkin ollut kaikista toimivin "rangaistukeino"sinun kohdallasi. 

Sinua ei ole tarvinnut etsiä mistään viikonloppuisin, olemme aina tienneet missä olet, aika usein olet pelannut kotona. Koulunkäyntisi oli hankalaa ja yläasteella oli todella haastavaa kun aloit lintsaamaan vaikeiden oppimisvaikeuksien yms takia. Oli lastensuojelukokouksia ja puheluja rehtorin kanssa, mutta onneksi jaksoin taistella ja saatiin sinulle ihana perhetyöntekijä , joka auttoi sinua heräämään ja menemään kouluun. Sait koulun käytyä oikealla ajalla, vaikka pahoin pelättiin. Olin todella ylpeä , kun pääsit myös hakemaasi kouluun. Se ei kuitenkaan ollut sinun alasi ja vaihdoit koulua ja alaa, mutta nyt viimeviikolla sait oppisopimuspaikan kiinteistönhoitajana, paikasta jossa olit ollut 2kk työharjoiottelussa, teit ahkeruudellasi heihin vaikutuksen. 

Olet hauska, huomaavainen ,pohdiskeleva ja kiltti.Tiedät kyllä mitä haluat. Rakastat musiikkia ja osaat laulaa, luottaisit vain itseesi,äänesi on hieno! Käyt salilla veljesi, entisen taistelukaverisi kanssa ja vietät aikaa kaverien ja tyttöystävän kanssa ja pelaat (liian) paljon edelleen . 

Olet ihana poika, äiti on ylpeä sinusta! Jatka samaan malliin , pärjäät varmasti elämässäsi.


15.2 2021 ÄITI

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

olis mukavaa saada kommentteja!