Yli itserakentamani muurin, onnistunut puolimaraton

 Heippa! Oon aikataulussa blogin kirjoitus tahdissa, koska oon niin fiilareissa tän päivän puolimaratonista.

Mun osallistuminen hsm syys maratonille siirtyi kevään spring maratonilta, jonka jouduin jättämään väliin koronan takia. Luulin meneväni ensi keväänä spring maratonille, mutta se olikin siirtynyt syys maratonille.

Niinkuin tiedätte, mulla on ollut ongelmia jatkuvasti. Ei mitään ylitsepääsemätöntä, mutta jatkuvasti jotain. Viimeisimpänä heinä elokuun vaihteessa 3 viikkoa kestänyt korona.

 Treenit on alkaneet kulkemaan, mutta pisin lenkki toukokuun jälkeen on ollut 14,5km.Olin päättänyt mennä fiilistelemään rauhassa, mutta jotenkin aloin rakentamaan puolimaratonista jotain pelottavaa muuria, minkä yli mun olisi mahdotonta mennä. Mitä lähemmäs tämä päivä tuli, sitä vaikeampaa mun oli saada itseäni puolimaraton fiilikseen. Eilen jopa mietin kympille siirtymistä, mutta kaverieni tuella päätin yrittää ylittää itserakentamani muurin. Rakastan pitkiä matkoja, siksikin oli tärkeää karistaa peikko olkapäiltä. Ajattelin olevani niin surkeassa kunnossa, että puolimaraton olisi minulle nyt liian pitkä ja vielä alle 3. een tuntiin. Tänään heräsin pirteänä ja täynnä tarmoa, mutta hitsi mua jännitti. Mitä lähemmäs tapahtumapaikalle lähtö tuli, sitä enemmän mua jännitti. Oon juossut puolimaratoneja treeneinä usein, mutta nyt se tuntui tosi tosi pitkältä matkalta.

Menin pukinmäkeen tapahtuma alueelle ajoissa, ja ehdin numeron haun jälkeen fiilistellä tunnelmaa ja näin maratonilla olleen kaverini Mian 20km kohdalla.

Tsemppailin häntä ja menin pukuhuoneen kautta lähtöpaikalle. Fiilis alkoi muuttua hyväksi. Lähdin juoksemaan ja yllätyin miten helpolta ja hyvältä tuntui. Olin ajatellut, että 2h30-2h40min olisi mulle tähän hätään realistinen aika ja jos pääsen nopeammin, hyvä, mutta tärkeintä olisi saada hyvän fiiliksen juoksu ja päästä maaliin.juoksu kulki helpon tuntuisesti, en raastanut, mutta menin huomattavasti kovempaa kuin olin ajatellut. Reitti oli tasainen ja hyvä

, ainut miinus oli, että juoksijoita oli melko vähän, samoin kannustajia. Mutta ilma oli täydellinen juoksuun. Nautiskelin ja fiilistelin. Puolessa välissä kaverini Pia ja Tiina oli tsemppaamassa. Olipa ihana nähdä tuttuja!

Toinen kierros oli helpompi kun jo tiesi miten reitti menee. Jatkoin tasaista juoksua ja Tsemppailin kanssajuoksijoita. Välillä itkin viimeviikolla edesmennyttä juoksu ystävääni ja juoksin hänen muistolleen ja kunniakseen. Katselin 15km kohdalla kelloa ja huomasin, että olen hyvässä vauhdissa. Vaikka hyytyisin, alittaisin 2h30min. Fiilis nousi loppua kohden ja 19km näytti olleen nopein koko reitillä. Vitsit miten hyvältä tuntui potkaista muuri hajalle ja karistaa peikko hartijoilta. Lopun juoksin ilolla ja hymyillen, oli niin kevyt fiilis! Ratakierroksella Pia ja Tiina oli fiilistelemässä ja tunsin leijuvani maaliin, mutta ehkä se kuitenkin näytti raahautumiselta tuossa vaiheessa. 2h14.45min oli loppuaika ja olen todella tyytyväinen! 

Kaikista tärkeintä oli, että mä pystyin juoksemaan koko matkan ja fiilistelemään reitillä. Mulla oli hyvä fiilis kokoajan ja se on jatkunut loppupäivän. Nyt uskon taas itseeni ja että pystyn kun haluan. Tästä on hyvä jatkaa! Nyt lähden nukkumaan, huomenna työpäivä. Palaan taas pian. Kivaa viikkoa! 

Pitkä hiljaisuus blogissa, missä mennään?

 Moi! On ollut sellaista haipakkaa ja myllerrystä, että tää blogi on jäänyt vähälle ja liian harvoin tulee kirjoitettua. En ota tästä nyt stressiä, mutta yritän päästä blogin pariin useammin.

Jatkuvan sairastelun ja telakoiden jälkeen olen nyt päässyt takaisin treeneihin, mutta uusi ongelma on tullut aikatauluista ja kiireestä. Aloitin sosionomi opinnot työn ohessa elokuussa, ja ompa ollut rankkaa 😅 en todella uskonut, että opiskelu työn ohessa voi olla näin rankkaa

. Tykkään todella paljon uuden oppimisesta, mutta mun aiemmasta opiskelusta on melkein 30 vuotta aikaa ja nämä opiskelut on kokonaan verkossa. Opiskelun opettelu on ollut vaikeaa, kaikki on uutta ja ihmeellistä, jopa tietokoneella työskentely vaatii multa paljon. Päädyin jäämään opintovapaalle marras ja joulukuuksi. Teen töitä keikkaillen n 8-10pv kuukaudessa ja saan osittain aikuisopintorahaa. Odotan kovasti opintovapaan alkua, saan lisää aikaa opiskeluun, ehdin liikkua ja nukkuakin paremmin. Uskon, että jaksan ensi vuonna paremmin kun otan kevyemmin loppuvuoden ja toivottavasti saan opiskelun perusteet kunnolla haltuun. Tehtäviä on todella paljon ja ne on laajoja ja vaatii paljon. Aiheet on mielenkiintoisia ja olisi kiva ehtiä paneutua asioihin paremmin.

Ajattelin listata tähän pitkästä aikaa viikon liikunnat, eli tässä viikon 41 liikunnat :

Ma: venyttelyä 45min 

Ti: aamulla kiva lenkki matalilla sykkeillä 35min 5.2km  7min pikku kahvakuulailut ennen suihkuun menoa.

Illalla kouluopetuksen jälkeen 59min 5km kävely.

Ke: osa työmatkasta kävellen 36 min 3.12km

To: tein kouluhommia iltaan asti ja pääsin lenkille vasta vähän ennen yhdeksää. Ihana lempeä ilta ja rento lenkki 33.38min 5km.

15min kahvakuulailut kotona. Venyttelyä 15min ennen unia. 

Pe:Aamulenkki ennen töitä. Alkuun ja loppuun rauhassa ja 1x10min ja 1x 5min kovempaa 2min palautuksella. 6km 38.23min

. Kotona lihaskuntoa 10min ja 15 min venyttely. Illalla 40min venyttely ja loppuilta menikin räppikeikalla, kun poika oli yhtenä esiintyjänä. 

La: 5km sauvakävely 56.39min. Illalla 30min venyttely. 

Su: hcrd yhteislenkin veto. Olin rauhallisimman kävely-hölkkä porukan vetäjänä. Tänään juoksimme lenkin kahdestaan juoksu kaverini Siljan kanssa. Oli tosi kivaa ja leppoisaa.

Lenkin jälkeen juoksin pienen pätkän kovempaa 15min 2.4km. Illalla 20min venyttelyt. 

Mulla on ensi sunnuntaina puolimaraton helsinki syys maratonilla. Se siirtyi multa spring maratonilta kun en ollut palautunut koronasta. Nyt menen fiilistelemään ilman mitään aika tavoitteita. En ole juossut yli 15km lenkkejä pitkään aikaan, mutta uskon jaksavani kun menen rauhassa. Luulisin, että kuntoni riittää 2h15- 2h30min väliin ilman hirveää repimistä, mutta saa nähdä. En ota stressiä, kävelen enemmän jos siltä tuntuu. 

Mitä sulle kuuluu? 

Mä palaan taas, nyt painun pehkuihin. 

Muutoksia tulossa, katse syksyyn

 Moi! Täällä on ollut hiljaiseloa. Onnistuin kaiken takapakin kruunuksi hankkimaan itselleni koronan nro 2. Uskomatonta. Toki se ei ollut kovinkaan vaikea imuroitavaa, koska poika toi koronan tuliaisina ensimmäisellä kotilomallaan armeijasta. Sairastuttiin kaikki ja mulla se on ollut todella tiukka ja kestänyt yli 2 viikkoa, nyt näyttää menevän ohi, sain antibiootit alkuviikosta.

Kukaan ei jaksa lukea jatkuvaa sairasluetteloa ja valitusta, niimpä päätin jättää aiheen tähän ja siirtää katseen syksyyn.

Tässä sairastellessa päätin siivota ruokavaliota ja irrottautua sokerikoukusta, ei siitä ainakaan haittaa ole. Lisää kasviksia  ja karkit vaihtui marjoihin ja hedelmiin.  Toki herkkujakin välillä, muuten tää kaatuu helposti. Yritän saada muutoksen pysyväksi, jotenkin se aina lipsahtaa takas huonompiin valintoihin. Nyt lisätyn sokerin vähentäminen on tuntunut helpolta, eikä oo edes tehnyt mieli herkkuja(yllättävää). Tasaiset ateriarytmit ja monipuolinen ruoka, toivotaan, että vastustuskykykin kasvaa samalla. 

Toinen muutos on, että ostin kuntosaliohjelman ja yritän syksyllä alkaa treenaamaan salilla n 2 kertaa viikossa, enemmänkin jos siltä tuntuu. Ensin tietty parantelen itseni kunnolla.

Sitten vielä kolmas muutos elämään on sosionomi opiskelujen alkaminen. Pääsin diakiin lastenhoitajille suunnattuihin väylä opintoihin mukaan ja kolme iltaa on jo koulussa (koulu on kokonaan verkossa) oltu ja pää on ihan pyörällä, mutta oon innoissani!

Tulee varmasti olemaan rankkaa, mutta myös antoisaa. Täytyy miettiä ajankäyttö uusiksi, että saa liikuttua, levättyä, opiskeltua, tehtyä töitä ja nähtyä kavereita ja perhettä. Mutta kyllä sen itselleen sopivan tavan varmasti löytää.

Juoksua on ikävä, voi vielä mennä aikaa että pääsen juoksemaan, mutta kyllä mä ehdin taas pääsemään kuntoon. Kävely seuraa pitkille lenkeille on tarjolla ainakin alkuun.

Eli tässä tän hetken tunnelmat. Mitä sun syksyyn, onko uusia tuulia, vai tuttua ja turvallista?

Mä palaan taas! Kivaa loppuviikkoa ja tulevaa viikonloppua sulle! 

Takapakkien jälkeen takaisin treeneihin

 Moi! Viimekertaisen päivityksen lopussa kirjoitin, että tästä on suunta ylöspäin. No, vähän kävin syvemmässä kuopassa, ennen kuin olen päässyt normaaliin kiinni. Mun olo tosiaan huononi ja jouduin neurologiselle osastolle pariksi päiväksi. MItään vakavaa ei löytynyt, onneksi, vaikka toisen puolen ns halvaus oireet siltä näyttikin. Mulla on migreenissä tullut tuollaisia oireita ennenkin, mutta nyt ei ollut kovaa migreeni päänsärkyä. Migreeni voi kuulemma tulla ilman päänsärkyäkin, ompahan sekin nyt koettu.. Sairaalassa tuli kyllä kovaa päänsärkyäkin mukaan oireisiin. Onneksi lääkkeet lopulta auttoi ja pääsin kahden sairaala päivän jälkeen kotiin. Hemipleeginen migreeni, oli diagnoosi. https://migreeni.org/tietoa/migreeni/hemipleginen-migreeni/. Inhottava sairaus ja vaatii vielä tutkimuksia, mutta niin onnellinen, ettei mitään aivoverenvuotoja tms vakavaa löytynyt.

Pidin useamman päivän totaalilepoa ja kuulostelen kropan tuntemuksia. Äitini ilmoitti juhannuksena sitovansa minut puuhun kiinni jos yritän lähteä juoksemaan. Ei tarvinnut sitoa, keskityin pääasiassa lepoon, perheen ja ystävien kanssa seurusteluun, järvessä lillumiseen ja pariin pieneen pyörälenkkiin. Oli ihanaa!

Sen verran addiktoitunut olen urheiluun ja sen jälkeiseen euforiaan, että vähän piti keskustella itsensä kanssa, että hiki treeniä ehtii tekemään myöhemminkin. Olin kuitenkin melko väsynyt muutaman päivän sairaalassa olon jälkeen, että oli helpohkoa lepäillä.

Olen vähitellen aloittanut treenit. Juossut olen rauhassa sykkeitä seuraten, 5-12.5km lenkkejä.

Pyöräilyä on kertynyt enemmän, se on kivaa ja mun rauhaisalla polku vauhdilla sykkeet pysyy matalina.

Myös kävelyä ja takareisi yms jumppaa on tullut tehtyä. Kehonhuoltoa olen yrittänyt tehdä vähän päivittäin. 

Nyt vointi tuntuu hyvältä. Olen edelleen väsynyt, mutta se saattaa johtua lämpimistä keleistä ja lomalla on ihanaa ottaa päikkäreitä! On ihanaa taas treenailla, mutta yritän kuunnella kroppaa ja tehdä hyvältä tuntuvia asioita. Treenaan ilman valmennusta nyt, koska itse tiedän oman tilanteen parhaiten. Kuulostelen miltä kroppa tuntuu ja asettelen tavoitteita tuntemusten mukaan.

Miten sun kesä on sujunut? Entä treenit? Pystytkö treenaamaan kovilla helteillä? Nyt taidan taas ottaa päivittäisen päikkäriannoksen, palaan taas! Kivaa viikon jatkoa sulle!

Takareisivamma ja verenpaineet korkealla.

 Moi! Pääsin mukavasti vauhtiin treeneissä maratonin jälkeen. Mutta sitten takareiteen tuli vamma kesken lenkin. Tai, on se vamma voinut alkaa ennenkin, mutta kesken lenkin iski kova kipu. Terveyskeskuksessa jalka ultrattiin, mutta ei etsitty sen enempää syitä. Päätin mennä fyssarille omakustanteisesti, koska haluan tehdä kuntoutuksen oikein. Löysin Fysioterapia kroppa, tästä meidän läheltä hakunilasta. 

Oon nyt käynyt pari kertaa fyssarilla ja tuntuu siltä, että kyllä tämä kuntoon saadaan. Vasemmassa jalassa on vanha hamstring vamma (oon luullut piriformis vammaksi) ja nyt uusi jänteen osa repeämä. Alkuun pidin jalassa kylmää 5x10 min illassa ja kävelin 45-75min päivittäin (5 päivää vamman jälkeen aloitin) ja viime viikolla aloitin vähitellen juosta.

Ohje oli, ettei kipua saa tuntua ja pitää mennä rauhassa. Juoksu on sujunut hyvin ja tuntunut hyvältä.  Toki takareidessä tuntuu vamma kohdassa ja pakarassa välillä, mutta ei satu. Tällä viikolla sain jumppaohjeet ja olen aloittanut joka toinen päivä takareittä vahvistavia liikkeitä

. Aika alusta lähtee jumpat, jalka aika voimaton vamman takia, mutta tästä se lähtee.

Tällä viikolla oli tarkoitus juosta taas 3 lenkkiä, mutta ajelin pyörällä työmatkat

ja vähän muutenkin ja ajattelin juosta to- la ja su, mutta keskiviikkona illalla alkoi huimata ja verenpaineet oli 120/220. Olo paheni hetkessä ja mies vei minut peijakseen. Olin yön valvonnassa ja sain lisä lääkkeitä verenpaineiden laskuun. Huimasi niin paljon, että kävin vessassa rollaattorilla. Kamalaa.

 Paineet laski lopulta lähelle normaalia ja pääsin lähtemään kotiin aamu kuuden jälkeen.

Syy ei selvinnyt. Varaan ajan terveyskeskus lääkärille jossa katsotaan tilannetta. Ehkä syy ei selviäkään. Mutta verenpainelääkitys pitää tarkastaa kuntoon. Sain lisälääkeen nyt tähän väliin, ennen lääkäriin pääsyä.

Eilinen meni nukkuessa, en nukkunut peijaksessa oikeastaan ollenkaan. Olo oli hutera mutta verenpaineet alkoi jo olla lähellä normaalia eikä huimannut.

Tänä aamuna olo on ollut normaali ja paineet hyvät. Olen sairaslomalla tämän päivän ja otan rauhassa. Liikkua saa ja tehdä mukavia asioita, oli lääkärin ohje. "Älä kuitenkaan maratonia juokse heti huomenna". Joo, en juokse. Mutta liikun hyvälle tuntuvasti.

Eli vähän on vastuksia elämässä, Mut kyllä se tästä taas lähtee. Tiistaina alkaa loma!  Miten sun treenit sujuu? Ootko saanut treenata ilman vammoja?

Nyt lepäilen vähän ja kohta lähden pyöräilemään. Kivaa viikonloppua sulle! 

Helsinki city maraton 2022, vaikeuksien kautta voittoon

 No nyt se on juostu, tän vuoden eka maraton, Helsinki city maraton. Sain osallistumisen kun toimin hcrd ambassadorina. Maraton on ollut mun tähtäimenä kokoajan, korona maaliskuun lopussa sotki suunnitelmia. Päätin sen kuitenkin juosta ja haaveilin jopa enkasta.

Viime viikolla iski allergiaoireet ja aloin taas miettimään pystynkö juoksemaan ollenkaan. Otin allergialääkkeitä tuplana ja nenäsumutetta yms.

Valmistauduin kuitenkin kokoajan normaalisti, eli tankkasin hiilareita ti-ke-To

Ja treenailin ohjelman mukaan vielä vähän.

Perjantaina hain paidan ja numerolapun ja kävin Lauran kanssa vetämässä shake out runin. Eli juostiin hcrd. Lle tulevien kanssa kevyesti n. 3km ja tehtiin venytyksiä ja spurtteja. Oli mukava nähdä muita juoksuun valmistautuvia ja jutella uusien ihmisten kanssa. 

Lauantai aamuna heräsin aikaisin ja venyttelin lyhyesti, söin puuroa, join vettä,  urheilujuomaa ja kahvia.

Bussissa join vielä vissyä ja proteiinipirtelön.  Kuuntelin äänikirjaa ja yritin olla jännittämättä. Allergiaoireet oli aika kovat, lääkitsin aamulla ja päätin, että lähden fiilistelemään.

Saan viedä vaatteet ja muut tavarat vip tiloihin, koska oon mukana ambassadorina. Olin paikalla ajoissa ja ehdin käydä expossa ostamassa lisää geelejä ja uuden spibeltin hajonneen tilalle. Ostin maxim geelin jossa oli kierrekorkki ja 3 annosta yhdessä pussissa. Oli muuten hyvä! Ei tahmannut ja geeli oli juoksevampaa ja se oli helppo avata. 

Näin tuttuja ja fiilisteltiin. Lähdössä oli tosi hyvä tunnelma, hurrattiin kunniamaratoonareille ja ukrainalaisille kanssajuoksijoille 

Kun lähtöpamaus tuli, kävin heittämässä vitoset työkavereille ja äidille ja isälle jotka olivat tulleet katsomaan lähtöä. Lähdön jälkeen annoin juoksun rullata ja fiilistelin tunnelmaa. Jalat toimi mainiosti ja menin liian kovaa, mutta annoin mennä, koska arvelin että tarvitsen niitä minuutteja loppuun. Ehkä tyhmä ajatus mutta nyt näin. Kymppi 1h1min ja laitoin äänivistiä juoksu kamuille, että kovaa mennään, mutta meen niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Kävelin juomapisteet ja ylämäet, muuten juoksin.

18km kohdalla alkoi painaa keuhkoissa ja silmät alkoi valua. Juoksin hyvää vauhtia 20km (2h06min) ja puolikaskin alle 2h13min. Olin siis Enkka vauhdissa puolet matkasta ja jalat toimi hyvin. Keuhkot vaan ilmoitti että tänään ei mennä kovaa.  Hiljensin ja päätin fiilistellä tunnelmaa, oli ihanaa juosta isossa tapahtumassa! 29-33 oli hitaita, kävelin enemmän, mutta uskoin koko ajan pääseväni hyvävoimaisena maaliin. Viimeiset kymmenen kilsaa menin fiilistellen, enimmäkseen juosten, välillä kävellen vähän. Laskin kokoajan alaspäin, enää 9, 8, 7, 6... Se helpotti. Kun oli 5 jäljellä alkoi itkettää ja tuli niin ihana fiilis, perkele, mä teen tän! Taas yksi maraton juostu ja vaikeuksien kautta voittoon! Olisin voinut juosta alun hiljempaa, olisin voinut juosta väkisin keuhkot vinkuen, olisin voinut sitä ja tätä, mutta oikeesti olen tosi tyytyväinen! Vika kilsa meni euforiassa, itkin ja nauroin ja nautin! 4h41min, ei sitä mitä tavoittelin, mutta ei huono tuokaan.

Suihkun jälkeen menin tiimikaverien kanssa parille siiderille.

Ja sitten kotiin makailemaan ja syömään mäkkiruokaa. 

Syksyllä maraton enkan kimppuun, nyt fiilistelen tätä. 

Oon palautunut hyvin, jalat on jäykät ja yksi varpaankynsi on lähtemässä irti, muuten on hyvä fiilis! 

Huomenna on vapaapäivä ja meen hierojalle ja lepään. 

Olitko hcrd. Llä? Miten meni? 

Nyt meen nukkumaan, palaan taas! Kivaa viikkoa sulle.