sunnuntai 2. marraskuuta 2014

juoksua näkövammaisen ihmisen kanssa

pari viikkoa sitten yhdellä juoksusivustolla silmiini osui ilmoitus jossa näkövammainen nainen etsi itselleen juoksu opasta.kiinnostuin heti kun hän kirjoitti,ettei siinä tarvitse osata mitään erityistä,juostaan yhdessä ja välissä on lenkki,hänen tapauksessaan hikinauha josta kumpikin pitää kiinni.opas kertoo käännokset ja hoitaa väistämiset.ilmottauduin kokeilemaan,kiva jos omasta kivasta harrastuksesta voi olla hyötyä toiselle ja mähän muutenkin tykkään etsiä uusia kivoja juoksukavereita.tänään oli sitten tapaaminen,menin savelaan autolla ja onnistuin eksymään heti autosta noustessani.soitin uudelle lenkkikaverilleni ja hän neuvoi minut perille..ajattelin jo,että miten ihmeessä voin opastaa toista kun en itsekään löydä mihinkään..lähdimme kävellen liikkeelle,molemmilla oli heijastin liivit,minulla luki opas omassani.kävellessä ote oli niin,että kaveri piti minua käsivarresta ja käveli perässäni.lähdimme juoksemaan ja otimme väliimme hikinauhan(joustava froteinen panta)kaveri siis minun takanani ja minä edessä ja pidimme lenkistä kiinni.alussa mentiin hiljaa ja opeteltiin sama tahti ja sitten löydettiin kiva ja rauhallinen rytmi.aluksi en muistanut ihan kaikista asioista mainita,mutta pian opin,että minun piti olla silminä kummallekin.yritin kierrättää meidät ohi lätäköitten ,mutta se oli melko haastavaa,kun lätäköitä oli paljon.suurimmilta vesivahingoilta vältyttiin kuitenkin.aina kun tuli töyssy tai käännös,kerroin hänelle siitä ajoissa(yritin ainakin)välillä käsivarret osuivat yhteen,mutta yleisesti ottaen onnistuttiin juoksemaan erikseen vain pitämällä lenkistä.juostiin vantaan joen rantaa pitkin ohi malmin uimarannan ja siitä siltaa pitkin toiselle puolelle jokea ja takaisin savelaan.kummallakin mittarit sekoilivat,mutta n.52minuuttia ja n.7km oli lenkki tänään.alku matka sujui tosi hyvin,pientä sadetta,muuten ok keli.takaisin päin olikin vastatuuli ja huomattavasti haastavampaa ja sadekin tuntui enemmän kun tuuli paiskoi sitä naamaan.
oikein kiva lenkki oli,minä tapani mukaan pälpätin jatkuvasti,mutta kyselin kaveriltakin asioita ja annoin hänellekin puheenvuoroja(yritin ainakin..)uudelleen lähdetään varmasti!ihanaa,että näkövammainen ihminenkin voi juosta,ilman apua se ei onnistu,miksen minä voisi olla yksi hänen oppaistaan?
marrasputki jatkui siis rauhallisella lenkillä ja punnerrushaasteessa oli vuorossa 20 punnerrusta.kolmessa osassa tein ne 20.huomenna olis tarkoitus mennä lenkille aamulla ennen töitä,saa nähdä jaksanko..
öitä!

2 kommenttia:

  1. Vautsi, tosi esimerkillistä toimintaa! :) Ilmeisesti tämä näkövammainen tykkäsi myös sun lenkkiseurasta? ;)

    VastaaPoista
  2. toivottavasti tykkäsi!ainakin lupasi lähteä uudelleenkin mun kanssa...oikein mukava ihminen,muutenkin tykkään etsiä uusia juoksukavereita itselleni sosiaalinen kun olen..kirjoitin tästä siksi,että helpolla tavalla voi auttaa toista,kun on samat harrastukset!enkä ole nostamassa itseäni millekään jalustalle.

    VastaaPoista

olis mukavaa saada kommentteja!

ei ihan paras syksy, mutta suunta ylöspäin!

moi! Hermoja todellakin koetellaan meikäläisellä.  Koko syksy on ollut repaleista ja tapaturmien ja sairastelun sävyttämää. 16.9 tampereen m...