maanantai 14. syyskuuta 2015

tallinnan puolimaraton 2015, enkkaa pukkaa..

Noniin! se on sitten hurja kuukausi päätöksessä, 4viikon aikana eka maraton hcm:llä 10km midnight runissa ja tallinnassa puolikas eilen.Tuntuu vähän siltä, että tapahtumatahtia pitää hetkeksi hellätä ja treenailla rauhaisaan tahtiin.
Mähän onnistuin telomaan viikko sitten käteni kun pirttipenkki keikkasi ja käsi jäi alimmaiseksi.Ranne vääntyi ja venähti, onneksi ei pahempaa. Sairaslomalla olin koko viime viikon. Pienet näpertelyt on vieläkin vähän haastavia, mutta hyvin jo toimii.Kävin loppuviikosta ekalla lenkillä lauantain jälkeen ja ideaaliside auttoi rannetta pysymään paikallaan ja juoksu tuntui hyvältä. Juoksin rauhallisen 5km johon kuului 7x n 80m vetoa.

La lähdettiin tallinnaan kpk 24/7 porukasta koostuneella kokoonpanolla. Matka sujui mukavasti höpötellen ja toisiimme tutustuen. Samalla ryhmämatkalla meitä oli 9 ja vajaa 10 muutakin ryhmäläistä tavattiin ruokailun tai avajaisten puitteissa.Hauska oli nähdä porukkaa livenä,vaikka monet tuntuvatkin jo valmiiksi tutuilta fb:n kautta.Käytiin pariin otteeseen syömässä kun oltiin jo ennen puoltapäivää perillä. Haettiin numerolaput ja käväistiin avajaisissa, jotka jäi kyllä vähän laimeiksi..Tiedä sitten mitä olin odottanut. Illalla tuli uni aikaisin viru hotellin mukavassa perhe huoneessa jossa yövyttiin Saijan ja Katin kanssa. Aamulla saatiin nukkua pitempään kuin maratoonarit joiden lähtö oli jo 9. Me startattiin 12.00. Hyvä ja runsas aamiainen kahdeksan jälkeen ja hermoilu alkoi.Ihmeen pitkään menikin ennen juoksuhermoilua.
Lähdettiin kolmestaan katsomaan maratoonareita reitille. Kannustettiin tasapuolisesti kaikkia, tuttuja tietty vähän kuuluvammin.
Kati otti mun ja Saijan kamat haltuunsa kun ei itse päässyt flunssan takia juoksemaan.


Klo 12.00 aikaan paukahti lähtölaukaus ja päästiin hölköttelemään. Porukkaa oli paljon, mutta pääsin mukavasti omaan tavoitevauhtiin. Olin ajatellut pitää vauhtia 6-6.10 välillä. Aika helpolta tuntui, mutta kolmen kilsan kohdalla iski taas midnight runista tutut krampit ja pistokset palleaan.Olin saanut neuvoja muilta juoksijoilta,että kyyryyn meneminen ei auta, vaan pitää päinvastoin mennä vähän selkä kaarelle ja levittää vaikka käsiä. Vajaassa 5 kilsassa nuori nainen pinkissä kpk paidassa juoksi mun ohi ja tsemppasi ja toivotti kivaa juoksua..Mullakin siis kpk oranssi paita niin siitä tunnisti. Valitin krampista ja toivoi parempaa loppujuoksua. Juoma ja huoltopisteitä oli tiuhaan, 7 puolimaratonilla. Join jokaisesta vettä ja kaadoin osan päähäni.Sokeripalat houkuttivat ja nappasin niitä kahdesta pisteestä. Urheilujuoma maistui mehulle enkä ottanut sitä kuin kaksi kertaa. Tällä kertaa otin kaksi geeliä ja suolaa ja 3 energiakarkkia. Hcr:ssä join vaan vettä ja urkkajuomaa. Reitti oli tosi kaunis,  piritan ohi ja merenrantaa pitkin tuleva kohta tuntui pitkältä ja tylsältä sekä loputtomalta. Onneksi Välillä soi musaa taustalla ja sai muuta ajateltavaa. Kelloa tuijotin jatkuvasti ja meinasin hermostua itseeni kun kokojan kyttäsin vauhteja. 15 kilsan kohdalla hyvältä tuntuva vauhti olisi ollut 6.15-6.20 ja jouduin vähän väliä tempomaan vauhtia kovemmksi.  Jossain vaiheessa vauhti tasoittui taas 6 min km vauhdin lähelle. Kramppi oli jossain vaiheessa vähän helpottanut ja oli vain pientä pistosta oikealla. Näin n. 18km kohdalla saman nuoren naisen joka minut ohitti aiemmin. Menin viereen ja juteltiin aikamme. Hän oli menossa berliinin maralle ja koetti juosta 6 vauhtia. Kramppi koventui jutellessa, hengästyin varmaan liikaa ja jättäydyin heipat toivotellen hänen taakseen. Lopun nousut ja mukulakivet tuntui rankoilta, mutta vaihtelulta tylsiin kohtiin. Aika lopussa oli jumalattoman korkealta tuntunut silta(ei se varmaan korkea ollut) mutta päätin juosta koko matkan. Loppu oli laskettelua alas ja se tuntui mahtavalta! Kurkkasin kelloon ihan lopussa ja se näytti 2.12 ja risat. HÖH. HUONO.HIDAS..  SAin mitalin kaulaan ja juomapullon sekä pähkinöitä. Se helpotti vähän oloa.
Myrtsinä lähdin lampsimaan kohti virua ja siinä matkalla tajusin, että mähän paransin mun hcr:n aikaa ainakin parilla minuutilla..Joo ihan hyvä. Sitten muistin laittaneeni kellon päälle jo ennen lähtöä..Hitsi mun on saatava tietää mikä se aika oli..
Oltiin varattu koko porukalle yhden huoneen myöhäisempi luovutus, että saimme käydä rauhassa suihkussa juoksujen jälkeen. uihkun jälkeen olo koheni ja fiilis nousi. Mentiin amarilloon syömään ja osa porukasta tuli oluelle kun olivat jo ehtineet syödä aiemmin. Matias etsi meidän tulokset ja mun tulos olikin 2.11! JES.Hyvä,Enkka! Jäin siis vain minuutin toive ajasta. neljän minuutin parannus toukokuusta ja kuukausi ekan maran jälkeen! jeeee! Kyllä nyt on hyvä fiilis. Krampit vähän kummastuttaa.. Onkohan tää kropan tapa kertoa , että vähän hiljempaa pliis? Nyt rauhoittelen ja alan taas treenailemaan ilman kisoja, vaikka vähän kiinnostaisi maraton vielä tälle vuodelle...mutta saas nähdä.
Huomenna taas töihin tän päivän vapaan jälkeen ja arkeen kiinni.
mukavalla porukalla matkat taittui mukavasti.tää oli paluumatkalta
Toivottavasti nää ihanat syyskelit jatkuu pitkään!Mukavaa uutta viikkoa. Palaan taas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

olis mukavaa saada kommentteja!

ei ihan helppo reissu, mutta maaliin! (tamperemaraton 2017)

Terve! Nyt se on juostu, tampere maraton 2017! Huikeaa aikaa en odottanutkaan, mutta en todellakaan uskonut sen olevan niin vaikea reissu k...