ei ihan paras syksy, mutta suunta ylöspäin!

moi! Hermoja todellakin koetellaan meikäläisellä.  Koko syksy on ollut repaleista ja tapaturmien ja sairastelun sävyttämää. 16.9 tampereen maratonin jälkeen iski noidannuoli selkään ja treenit jäi tauolle. Palailin vähitellen liikuntaan ja juoksuunkin ja sitten iski flunssa. Se meinasi jäädä totaalisesti päälle ja repiä viimeisetkin hermon rippeet meikäläisestä. Lääkekuuri tarvittiin lopulta , että karmaiseva yskä hellitti. Palailin hiljalleen treeneihin ja kolmen viikon juoksemattomuus (olin pystynyt viikon verran kävelemään ja tekemään pieniä lihaskuntotreenejä ja pilatesta) katkesi odotettuun yhteislenkkiin sipoonkorvessa viime lauantaina.

Meitä oli taas iso porukka, parikymmentä innokasta polkujuoksijaa. Lenkki meni kivasti, vaikka isosta porukkamäärästä johtuen oli paljon tapahtumia ja pieniä haavereitakin.Onneksi mitään pahempaa ei sattunut. Oma kuperkeikka liukkaalla kalliolla taisi olla pahin, tai ainakin lopputulos siitä. Polvet tärähtivät kovaan kallioon ja muutenkin kolhin itseäni pyörähtäessäni noin metrin pudotuksen alas. Housut rikki ja verta vuosi jonkin verran polvesta.

Alkuun oli vaikea liikkua, mutta sain paperia jonka painoin ruhjeen päälle, niin pystyin jatkaa matkaa. Loppumatkan aikana tunsin tykytystä polvessa ja arvelin , että taas saattaa tulla taukoa juoksusta...Lauantai illan pärjäilin hyvin, mutta yöllä jalka turposi ja sunnuntai olikin aika haastava. Helkkari! Mä olen kauhea tunari. Pitikö nyt teloa ittensä? Just olin päässyt liikunnan riemuun takaisin. Ei auttanut riutua itsesäälissä, ei näille mitään voi. Piti vain toivoa, että selviäisin vähällä, eikä tulisi pitkää taukoa liikuntaan tai vaikka leikkausta yms..

Maanantaina menin lääkäriin ja kovasta turvotuksesta huolimatta ei ollut mitään hälyttävää. Kuvissa ei näkynyt murtumia.  Muutama päivä lepoa, jalka koholla ja kylmää niin helpotti huomattavasti. Pystyin kokoajan pysymään vaihtoehtoisessa marrasputkessa. Joka päivä tein vähintään 25 min lihaskunto/keppijumpan tms

. En siis luovuttanut, koska en ollut sairas vaikka jalka ei kunnolla toiminutkaan.
Loppuviikosta pystyin jo kävelemään jonkin verran. Osallistuin eilen järjestämälleni yhteislenkille allas seapoolilta.

En päässyt juoksemaan vaan juoksuporukkaa luotsasi sateessa ja tuiverruksessa Jenny (vastaiskuankeudelle.fi) ja Elina (lenkillä blogi) ja minä sain kävelyseuraa Tarjasta.

Reilu tunti käveltiin ja tekipä se hyvää! Vähän jalkapöydässä tuntui kävely, muuten ihan ok tuntemus. Vielä vähän linkutan, mutta tästä noustaan! Osa porukkaa tuli minun kanssani pulahtamaan allas seapoolin ulkoaltaaseen.

Hauska kokemus sekin! En ole koskaan käynyt, ja kokemus oli positiivinen, vaikka ilma oli viileä ja vettä satoi, altaassa oli lämmin vesi. Seuraava yhteislenkki järjestetään 25.11 klo 10 samasta paikasta ja toivottavasti en ehdi teloa itseäni uudelleen ennen 15km yhteislenkkiä. Eli vakaa aikomus päästä juoksuporukkaan mukaan. Eilen juoksijoita oli 12 vaikka keli oli sateinen.
Pääsin aiemmin syksyllä mukaan takomotrainingin running academy testiryhmään. Takomotraining kehittelee uudenlaista juoksuvalmennusta ja olen innolla siinä mukana. Saatiin loppuviikosta ensimmäiset 8 viikon ohjelmat, ja toivon pääseväni aloittamaan ohjelman mahdollisimman pian. Jalka tietty kuosiin ja sitten juoksemaan. Onneksi ohjelma alkaa maltillisisesti, eikä vielä ole isoja kilometrimääriä.
Nyt toivon pysyväni terveenä ja välttyväni tapaturmilta yms. Liikkelle taas ja kyllähän tässä ehtii. Tuleepahan pidettyä juoksukilsat maltillisina ylimenokaudella ja sitten uusin voimin takaisin  treeniin.
Mites sulla menee? Onko syksy sujunut suunnitelmien mukaan?
Kivaa uutta viikkoa!