maanantai 15. lokakuuta 2018

kohti maratonia ja sen yli! (wihan kilometrit 2018)

Moi! Täällä sitä ollaan muina ultranaisina... Juoksin kuin juoksinkin eilen ensimmäisen ultrajuoksuni Tampereella Wihan kilometreillä tästä tapahtuman sivuille. Viime viikko ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan , eikä ollut varmaa pääsenkö starttaamaan.
Maanantai aamuna heräsin kuumeessa ja heti aloin miettimään , ehdinkö parantua juoksukuntoon. Tiistai meni vielä kuumeessa, mutta päänsärkyä lukuunottamatta ei ollut muita oireita. Keskiviikon vielä makasin, mutta kuume oli ja pysyi pois. Ke iltana venyttelin 15 min , muuten otin tosi rauhassa. Torstain työpäivän jälkeen olin ihan poikki, mutta muuten fiilis oli hyvä, taas pienet venyttelyt illalla. Lisäilin vähän hiilaria torstain ruokiin ja perjantaina sallin herkuttelut. Join myös to-pe-la normaalia enemmän. Pe oltiin mökkeilemässä kirkkonummella kaverien luona ja herkuttelut tosiaan totetui. Juomisen jätin vähiin (alkoholin siis) ja nukkumaankin menin aiemmin kuin muut. Lauantaina siis melkolailla freesi olo. Jännitys kyllä alkoi hiipimään mieleen, mutta puuhastelemalla kaikenlaista se pysyi aikalailla kuosissa. Illalla pakkasin juoksuvaatteet
(vähän ylimääräistäkin, eihän kelistä ollut ihan varmuutta) ja eväät jotka jättäisin reitin alkuun omille eväille järkätylle alueelle. Pörräilin turhan panttina jonkin aikaa, ennenkuin tajusin kömpiä sänkyyn.
Sunnuntai aamuna Heräsin ennen kuutta ja keitin kahvia. Yritin houkutella itseäni syömään, mutta mikään ei maistunut. Join lasin vettä ja lasin mehua. Nappasin kamat kasaan ja hiippailin ulos. Tiina noukki minut kyytiin ja suunnattiin vielä nappaamaan Laura matkalta mukaan. Pysähdyttiin Linnatuulessa ja nappasin kahvin ja leivän mukaan.
Oltiin pirkkahallin parkissa ennen yhdeksää ja käytiin hakemassa numerolaput rintaan, käytiin vessassa ja vietiin tavarat  vapaille paikoille. Yhdeksältä lähti ensimmäiset ja me lähdettiin Tiinan kanssa vähän sen jälkeen, koska non stopin voi aloittaa ja lopettaa 9- 21 välillä. Reitti on tasainen 3.3 km kierros joka tuli todellakin tutuksi päivän aikana. Reitti oli sopivan vaihteleva , asfalttia, hiekkaa, autoteiden läheisyyttä , metsikköä yms. Kannustusta oli vähän , mutta aina maalialueella oli tosi hyvä meno musiikkeineen ja kannustajineen. Jossain vaiheessa Reitin varrelle tuli myös pom pom tytöt kannustamaan ja se oli kivaa, kun matkallakin oli hyvää musiikkia ja kannustusta.
Alku meni tosi hyvin
, juteltiin ja kannustettiin toisia kisaajia ja ihailtiin muiden lennokasta menoa.Päätettiin pitää kolmen kierroksen välein isompi evästauko, tai ainakin napata geeli matkaan. Muuten otin joka kierroksen jälkeen mehua, vettä, tai urheilujuomaa ja useimmilla kierroksilla myös ainakin pari sipsiä. Napattiin juomat mukaan ja / tai syötävää ja käveltiin jonkin matkaa eteenpäin. Muuten juostiin kokoajan rauhalliseen tahtiin.
Parin kympin jälkeen alkoi tulemaan ensimmäiset tuntemukset jalkaan. Ensin pakaraan ja sitten reiteen. Pystyin kuitenkin jatkamaan , suihkutin vain eväspaikalla Lauran antamaa kipugeeli suihketta ja jatkoin matkaa. Vaihdetteiin kengät ennen kolmea kymppiä ja hitto se tuntui hyvältä! Mun ekat kengät oli nb 1500 ja ne on aika kapeat ja tokat kengät nb 890 ja ne taas tilavammat ja pehmeämmät.
Ilma oli ihan mahtava, +18 ja aurinkoista! Ihan t-paita keli. Monet juoksi sortseissa, mutta mulle sopi hyvin t-paita ja pitkät housut. Kolmen kympin jälkeen lisäiltiin kävelyä Juoksun sekaan, kun väsymys alkoi tuntumaan kropassa. Otin fiilistely videoita instagramiin ja postailin niitä samantien. Vauhti ei siis ollut päätä huimaava, mutta ihan ok tahtia mentiin. Vasemman jalan kivut levisi varpaisiin,polveen ja jalkapöytään, mutta kykenin juoksemaan, tiesin, ettei mitään ole rikki, vaan kipu on rasituksesta. Nostelin kävelypätkillä polvia ja vaihtelin erilaisia askelia ja pyörittelin käsiä.
Kolmen kympin kohdilla selvisi, että haaveilemani 60km jää haaveeksi ja palasin alkuperäiseen suunnitelmaan, yli maratonin mittainen matka. Ensimmäinen mahdollisuus lopettamiseen oli siis 43 ja risat. Kun 43km tuli täyteen , päätettiin jatkaa vielä yksi kierros, että matka olisi selvästi pitempi kuin maraton joka oli sekä minun , että tiinan pisin matka tätä ennen. Ilmoitettiin juomapisteellä, että tämä on sitten viimeinen kierros ja jatkettiin matkaa. Vaihdeltiin useammin kävelyksi. Höpötys taukosi ja mentiin vähän erillämme toisistamme.
Jossain vaiheessa sanoin Tiinalle, että pitäiskö meidän mennä vielä kiekka, vain kolme kilsaa viiteen kymppiin. Tiina oli miettinyt samaa, lupasin, että mennään hiljalleen ja niin sitä jatkettiin vielä yksi kierros. Tunnettiin reitti hyvin, tossa käännytään, tuon kulman jälkeen mennään hiekkatielle yms.
Välillä käveltiin , välillä hölkättiin. Kävelykin tuntui haastavalta ja juoksuun vaihtaminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta, mutta sitten oli taas vaihdettava hölkkään.
Tällä vaihtelulla mentiin maaliin reilu 50km taivaltaneina uunituoreina ultrajuoksijoina!!!
Ihan mahtava fiilis! Yhtään kierrosta en enää olisi halunnut mennä, ehkä olisin pystynyt, mutta olin tosi tyytyväinen tähän 50km matkaan. Otettiin valokuvia ja fiilisteltiin ensituntumaa ultraajina ja köpöteltiin vessaan. Istuskeltiin hetki ja kun noustiin siitä, kävely oli aika haastavaa. Keräiltiin kamppeet ja mentiin autolle ja suunnattiin scandic rosendahliin .
Käytiin saunassa ja minä pulahdin viileään altaaseen ja hetken hotellihuoneessa lepäiltyämme lähdettiin pizzalle lähistölle
. Pizza oli hyvää, mutta kummaltakin jäi puolet syömättä. Ruodittiin juoksua ja päällimmäisenä oli ylpeys, me tehtiin se! Aikaa kului 7h20 min , mutta me edettiin 50km .
Mitään villiä biletystä ei tullut, oltiin hotellin lakanoissa jo ennen yhdeksää.
Mahti reissu! Kiitti Tiinalle seurasta ja järjestäjille ihanan leppoisasta tapahtumasta! Onnea kaikille mahtavista suorituksista ja kiitti kannustajille. Voi olla , että ensi vuonna yritän vähän pitempää matkaa.. Saa nähdä. Suosittelen tapahtumaa kaikille, tunnelma oli hyvä ja reitti kiva.Tapahtuman järjestäjä porukka on pieni ja vapaa ehtoisista on pulaa, toivottavasti tapahtuma jatkuu ensi vuonnakin.
Mulla on vielä pari päivää lomaa, nyt otan rennosti. Kivaa viikkoa sulle!

6 kommenttia:

  1. Onnea ultraajalle! Onneksi menitte vielä sen yhden kierroksen, olisi sittenkin saattanut harmittaa jos olisitte lopettaneet siihen vajaaseen 47:aan, nyt saitte upean tasaluvun kasaan :D Näin Facessa teidän videoita, loistava idea jakaa tunnelmaa ja ehkä samalla keventää menoa kun pää saa hetkeksi muutakin ajateltavaa.

    VastaaPoista
  2. Joo, uskon että ois harmittanut jos ois jätetty 47 km. Nyt on hyvä. Videoita oli kiva tehdä, niihin sai laittaa fiiliksiä ja tuntemuksia.

    VastaaPoista
  3. Wau, hieno suoritus! Onnittelut tuoreelle ultranaiselle!

    VastaaPoista

olis mukavaa saada kommentteja!