torstai 9. lokakuuta 2014

puuskuttava pökkelö ja ensimmäinen kimppalenkki maastossa

eilen ilatapäivästä alkaen mulla oli flunssainen olo,aivastutti ja väsytti ja särki joka paikkaa.makasin melkein koko illan ja torkuin sohvalla ja siirryin siitä sitten suoraan kuorsaamaan sänkyyn.
aamulla olo oli hyvä,eikä flunssasta tietoakaan,vähän nokka oli tukkoinen,ei muuta.työpäivä sujui mukavasti ja ulkonakin oli taas lämpimämpi olla.
iltapäivällä aloin kallistua ensimmäisen maastolenkin puoleen.olen jo pitkään haaveillut kuusijärvellä järjestettävästä kimppalenkistä ,se kulkee nimellä kevyt kymppi kuusijärvellä ja olen saanut ryhmäkutsuja sinne jo pitempään juoksuryhmien kautta.vauhdiksi oli laitettu noin 7min/kilometri ja ajattelin,että helppo homma,kyllä mä pystyn!
söin kotona rahkaa ja viinirypäleitä,vaihdoin vaatteet ja täytin juomapullot,toiseen 3dl pulloon laitoin urheilujuomaa ja toiseen vettä.saavuin kuusijärven parkkipaikalle hyvissä ajoin ja bongasin heti juoksijan näköistä porukkaa..puolikuuden maissa meitä oli 18 juoksijaa koossa ja lähdettiin hölköttelemään.mentiin melkein heti metsään,ja vauhti tuntui melko kovalta heti.jäin hännille ja yritin keskittyä,mihin koipeni laittaisin ja missä ne muut menee,yllättävän rankkaa..välillä mentiin hiekkatietä,latupohjaa,silloin oli helppoa ja tuntui hyvältä,mutta ylämäet juurakkojen ja liukkaiden kivien päällä oli aika uuvuttavia.jossain vaiheessa alkoi pistää rintaan ja henki vinkumaan ja jalat,jalat tuntui välillä pökkelöiltä,ja välillä löysiltä spageteilta.mun oli pakko hiljentää,ja jättäytyä porukasta,ajattelin,että kyllä mä sieltä jollain ilveellä kotiin räpiköin,jatkaa en jaksa millään.yksi mies jäi mun kaveriksi hiippailemaan,sanoi että hänelle sopii hiljainen vauhti palauttavaksi lenkiksi,mua harmitti,että pilasin hänen lenkkinsä.käveltiin mäet ja välillä taas juostiin hiljalleen,jossain vaiheessa pari ihmistä isosta porukasta tuli meitä hakemaan,olivat säikähtäneet mihin se uusi rouva oikein jäi.muut odotteli meitä pienen matkan päässä,perhana,että otti päähän..pilasin sitten kaikkien juoksun!toiset lohduttelivat,ettei tosiaan tarvitse hävetä,yhdesä mentiin ja yhdessä tullaan poiskin.ja kertoivat,että vauhti oli kyllä ajoittain jonkin verran kovempaa kuin 7min /km..eli ei ihme että väsähdin.
tossa kuvassa olin jo päässyt taas mukaan porukkaan(tosin kameran takana)muita kuvia en todella kerennyt nappaamaan,sen verran haipakkaa mentiin ja sai keskittyä askeleihinsa.mukava tunne tuli kuitenkin kun kaikki odottivat,eikä kukaan katsonut pahasti hidastelijaa.paljon juossut nainen ,toinen meidän noutajista sanoi,että todellakin tulet uudelleen,sitä oppii ja kehittyy vain harjoittelemalla.voi olla ,että uskallan joskus vielä..pääsin yllättäen taas mukaan rytmiin ja tuntui välillä jopa helpolta,sitten alkoi hämärtää ja sai taas keskittyä enemmän etenemiseensä.taas väsähdin vähän ja jättäydyin vähän porukasta,mun apumies jäi taas mun kanssa räpiköimään,meinasin kerran vieriä jyrkän alamäen alas,muuten meni suht hyvin. taas muut seisoskelivat kun tultiin lähelle kuusijärveä ja lähdettiin loppu kierrrokselle kuusijärven ympäristöön, juostiin  hiekkatietä ja siellä heräsin eloon,olo tuntui yllättäen hyvältä vaikka jalat kyllä oli oudot(en edes muistanut,että jumppasin ja juoksin eilen..)mutta pysyin loistavasti porukan mukana!mä siis pääsin porukkaan lopulta mukaan ja loppulenkki meni hyvin.matkaa kertyi n.10.2 ja aikaa meni alle puolitoista tuntia räpiköinteineen.loppujen lopuksi tosta jäi hyvä maku,oli kiva juosta maastossa,treeniä kehiin ja kohta pysyn muitten mukana!ihanaa porukkaa oli mukana tsemppasivat ja kehuivat loppu kiriäni ja eloon heräämistäni..kyllä jäi mukava maku kuitenkin,kyllä musta vielä polkujuoksija tulee!tavoitteitahan pitää ihmisellä olla vai mitä?

6 kommenttia:

  1. Kiva löytää uusia juoksublogeja. Todellakin menet mukaan uudestaan,. Tsemppiä

    Terv. Hanna toppojalka.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. kiitos!!joo,ei luovuteta,mua vaan harmitti muitten puolesta,mä voisin etanoida siellä useamminkin..tästä kehitytään harjoittelemalla!kiva kun tulit kurkkaamaan!

    VastaaPoista
  3. Ei tarvi harmitella yhtään, meiltä ei ollut mitään pois - tervetuloa etanoimaan toistekin! Ehkä sinun pitäis ens kerralla mennä edellä niin ei karkaa mopo ton vauhdin kanssa, eihän se sitten ole enää kevyttä... Poluilla kehittyy tosiaan niillä juoksemalla, alussa itse kukin on siellä kompuroinut (ja pal-jon) :D Eli mukaan vaan jatkossakin! Hyvä loppuveto :)

    VastaaPoista
  4. kiitos!!ajattelin itse samaa,että ois pitänyt lähteä lähempänä kärkeä,niin vauhti ois pysynyt paremmin mulle sopivana ja ois ollut helpompi säädellä sitä..no ei se mitään.mulle jäi kyllä hyvä olo tästä ja uusiksi otan varmasti(sori vaan!,joudutte kannattelemaan kivirekeä uudelleenkin)mä olin fiiliksissä koko illan,kuin pikkulapsi!erilainen kokemus,kai sitä on vähän masoksisti,liian helppoa ei saa olla!

    VastaaPoista
  5. Hei, mä voisin lähteä sun kanssa hännille joskus ;) Vinkkaa jos oot johonkin kimppalenkkiin menossa taas ;)!

    VastaaPoista
  6. ihanaa,ja mä tuun sun lenkille jos ei toi syysloma sotke!tosi kiva kun kaikki tsemppas eilen poluilla ja nyt täällä blogissa,kyllä se vahvistaa sitä tunnetta,että kyllä tää on mun juttu,jostain se on aloitettava!

    VastaaPoista

olis mukavaa saada kommentteja!