kausi ohi, mitä nyt?

Moi!
Takomorunnersin Sini-Marja heitti blogi haasteen ilmoille. Päätin tarttua siihen . Eli miten syksyn tultua ja talvea odotellessa treenit muuttuu, vai muuttuuko?
Mulla on kausi sujunut hyvin, pieniä vastoinkäymisiä lukuunottamatta . 10km , puolikkaalla ja koko maratonilla on ajat parantuneet ja ensimmäinen jänisjuoksu ja polkujuoksukisa on takana onnistuneesti. Mitä nyt sitten?
Aloin haaveilla tallinnan keskeytyksen jälkeen kaarinan puolimaratonista, mutta nyt olen flunssassa ja se olisi jo tulevana viikonloppuna. Muutenkin aloin tulemaan siihen tulokseen, että puolikkaat ja kokonaiset enkka mielessä jää ensi vuoteen... Eihän sitä tietty tiedä , mutta nyt näyttää siltä.
Aktian talvijuoksu sarja juostaan joka kuun puolessa välissä marraskuusta-maaliskuuhun. Sinne olisi tarkoitus mennä, ainakin joihinkin. Siellä voi juosta 10km tai 5km. Se juostaan tossa ihan mun nurkilla, joten matkakaan ei ole este. http://www.ku-58.fi/kilpailut-ja-tapahtumat/aikuisten_kilpailut/aktia_maantiejuoksu_cup/
Muuten treenit on vielä auki. Juoksut jatkuu, vähän ehkä rennommin ja vähemmän suunnitellusti, noin 2-4 lenkkiä viikossa. Marraskuussa tosin ajattelin yrittää marrasputkea, johon olen osallistunut jo kahtena vuotena. Siinä on tarkoitus juosta joka päivä vähintään 20min lenkki. Lenkkejä voi myös kerätä ja juosta monta päivässä. Se sopii mulle hyvin, koska marraskuussa helposti alkaa kyllästyttää ja olisi helppo lötkähtää sohvalle, mutta marrasputki kannustaa juoksemaan edes pikku lenkin päivässä.

toissa vuoden marrasputkesta..heijastinliivi tulee olemaan taas tärkeä

Kuntosalin aloitus on ollut mielessä jo jonkin aikaa, ja nyt se on tullut ajankohtaiseksi. Otan kuukausi kortin hakunilan uimahallin salille, koska se on lähellä ja hyvä sali ja siellä voi käydä myös uimassa ja vesijuoksemassa samalla kortilla. Se on myös siitä hyvä, että ei velvoita vuodeksi kytkykauppaan tms , vaan voi pitää tauon kun haluaa. Uimista olen miettinyt ottaa enemmän vaikka viikottaiseksi harrastukseksi, mutta pitäisi mennä uintitekniikka kurssille, koska mun sammakkotyylillä tulee niska kipeäksi. Salille nyt ainakin menen ja otan tavoitteeksi käydä siellä 2-4krt viikossa. Tarvitsen voimaa jalkoihin ja takapuoleen, se tuli selväksi viimeistään Helsinki city traililla. Yläkropan kunnosta puhumattakaan.. Ongelma alueita on siis runsaasti ja aionkin ottaa melko kattavan ohjelman salilla. Salilla voi välillä myös juosta, koska siellä on juoksumatot.
Kehon huoltoa jatkan ja yritän myös lisätä.

käytän usein kehonhuollossa erilaisia palloja ja pilatesrullaa yms..

Terveelliset elämäntavat on jo melko hyvin hallussa, paremminkin voisi mennä, eli siihen panostan edelleen. Puolen vuoden karkkilakko päättyi viime viikolla, mutta maltoin ottaa tosi rauhassa ilman ahmimista ja se onnistui hyvin. Seuraava karkkipäivä on marraskuussa. Muutenkin herkuttelen maltilla, eikä mitään övereitä ole tullut.
Juoksut jatkuu siis fiiiksen mukaan nyt ja alkuvuodesta alan katsoa tarkempia treenejä kun ensivuoden kisat valikoituu.
Kesällä piti kokeilla uutta lajia, mutta en saanut aikaiseksi.. jospa talvella kokeilisi jotain.. Ehdotuksia?
Tässä vielä vähän raakileita ajatuksia loppusyksyyn ja talveen... Onko sun suunnitelmat jo selvät vai menetkö fiiliksellä?
Palaan taas!

nousuja,mutaa,kalliota,juurakoita, kaunista maisemaa ja upeaa tunnelmaa :helsinki city trail 2016

Moi! Nyt se on tehty! yksi peikko on selätetty. Mä en tiedä mistä pelko polkukisoja kohtaan on tullut.  Olen juossut melko paljon maastossa ja tykkään siitä kovasti. Jostain syystä tapahtumiin en  ole osallistunut , minusta on tuntunut siltä, että voimat ei riitä ja olen niin hidas.. No hidas olen , mutta hyvin pärjäsin!
Ehkä juuri se, että en pysty hallitsemaan nopeuttani ja suoritustani niin hyvin poluilla kuin tasaisella teki tästä "peikon". Onneksi sain takomorunnersin ja Helsinki city trailin yhteistyön kautta osallistua tapahtumaan.
Tapahtumassa oli valittavina 5km 11km ja 21km. Minä valitsin 11km matkan , mikä oli minulle todellakin sopiva!
Aamu alkoi puurolla ja banaanilla ja kupilla kahvia. Olo oli rauhallinen. Söin vielä ennen lähtöä muutaman chian siemen merisuola riisikakun (ihan lemppareita!) ja join vettä ja lasin mehua.
Ajoin autolla jäähallin parkkiin ja kävelin siitä tien poikki kisa alueelle laakson ratsastus stadionille.
Porukkaa oli jo mukavasti ja tunnelma odottava ja jännittynyt, siellä alkoi itsellekin selvitä, että kohta mennään itselle oudolle alueelle. Jännää!  Intersportilla oli piste laaksossa ja päädyin ostamaan ensimmäiset polkujuoksukengät (salomon) kun halvalla sai , enkä moisia vielä omista. Minulla on inovin nastakengät, mutta niillä olen enimmäkseen juossut talvella. Siinä samassa päätin tehdä hullun tempun ja juosta juuri pakasta vedetyillä polkukengillä. Oli aika liukasta ja tavalliset lenkkarit olisi aika liukkaat, mulla oli kyllä noi nasturitkin mukana, mutta en niitä sitten laittanut.
Yhdeltätoista lähti bussikuljetus laaksosta paloheinään. Toi oli hieno juttu, koska lähtö ja maali oli eri paikassa. Toki oli mahdollista mennä myös suoraan paloheinään ja kamat mitä ei juoksussa tarvinnut kuljetetttiin laaksoon. Mulle toi 5e bussi kuljetus oli loistava ja hyvä. Sain auton lähelle ja bussilla oli helppo mennä.

Paloheinässä oli jo kuhinaa ja jännitys alkoi mukavasti kuplimaan vatsassa. Kävin vessassa ja vaihdoin vaatteet. Juoksukaverini Eevin mies otti kamani ja lupasi odottaa minua maalissa Eevin kanssa. Eevi lähti 12 lähdössä ja minä 12.10. Alun perin lähtöjä piti olla 3 mutta lopulta lähdettiin kahdessa ryhmässä.

Lähtölaukaus tuli ja läpsyt yhden juoksukaverin Sarin kanssa ja sitten mentiin! Ei tosin sitä vauhtia kuin olin ajatellut.. Alussa oli pari aikamoista nousua jotka oi mutaisia ja liukkaita ja mentiin pitkässä letkassa. Alamäetkin oli hankalia liukkauden takia. Nuo olikin varasti liukkaimmat ja mutaisimmat osuudet. Sitten tuli paljon juurakkoisia polkuja, kallionousuja ja laskuja, hiekkaa yms. Todella vaihtelevaa ja kaunista maisemaa ja maastoa.

ehdin vauhdissa nappaamaan kaksi kuvaa ja tämä oli selkeämpi

Nousut todella tuntui! Kävelin miltei kaikki ylämäet ja alamäet menin kieli keskellä suuta. Alle puolessa välissä vatsassa tuntui hankalalta ja oksetti . Energia karkit helpotti vähän ja juomapisteellä join lasin vettä ja urheilujuomaa. Sitten olo oli siedettävä , vaikkei ihan normaali. Jalat tuntui löperöiltä , mutta kyllä niillä eteni. Fiilis oli mainio kuitenkin! Porukkaa oli edessä ja takana ja mua ohiteltiin ja mä ohittelin porukkaa. Viimeisen kahden kilsan aikana kaaduin kerran ja meinasin kaatua kaksi kertaa, ihan väsymyksestä johtuvaa. Uudet kengät toimi hyvin ja tuntui hyviltä. Kuulin kun edessä olevat naiset puhuivat, että puolentoista tunnin alitus on jo melko selvää, koska oli 600m maaliin ja reilut 6 min aikaa. Mutta lopussakin oli kallionousu ja kieli keskellä suuta mentävä alamäki. Sitten alkoi näkyä laakson maali alue ja kuulutukset ja kannustukset kuuluivat selvästi. Pienen loppukirin sain aikaiseksi kun näin Eevin miehensä kanssa kannustamassa ja yritin puristaa vielä loput mehut. Maalissa ajassa 1h 27 min , alitin siis tavoite aikani 1h30 min. Tyytyväinen olen! mahtava fiilis maalissa ja näin tuttuja ja onnittelin Eeviä mahtavasta juoksusta 1h6min!!! Illalla huomasin, että hän voitti naisten 40 sarjan, upeaa!

Nesteiden imeytymisessä on vielä jotain häikkää, illalla oli hankala syödä ja join pakottamalla paljon. Päänsärky ja pahoinvointi kesti muutaman tunnin. Sitten vointi parani ja olo oli hyvä.
Aamulla olo on ollut hyvä , eikä paikat ainakaan vielä tunnu kipeiltä.
Olipas mahtava kokemus! Tapahtuma oli toimiva ja mukava. Uudelleen ensi vuonna! Ennen sitä on kyllä treenattava voimaa jalkoihin ja takapuoleen eli kuntosalille vie tämän naisen tie. Vaihtelevammat juoksutreenit ja mäkiä, mäkiä , mäkiä.
Kivaa uutta viikkoa!

fiiliksiä ja edellis viikon treenejä, viikko helsinki city trailiin

Moi! Täällä sitä ollaan tosi hyvävoimaisena ja into pinkeänä. Odotan kovasti pääseväni juoksemaan Helsinki city trailiin. Pohdin viikko sitten jaksamistani ja matkan pituutta. Jaksaminen on hyvällä tasolla ja fiilis on ollut mahtava. Päädyin kuitenkin ilmottautumaan 11km matkalle, sopii varmasti hyvin tähän väliin.
Tässä vähän menneen viikon treenejä, sanoin ja kuvin.
Maanantaina kävelin osan työmatkasta, yhteensä noin 3.8km . Oikein mukava viikon aloitus. Tiistaina olikin vuorossa polkulenkki paloheinästä. Helsinki city trail on järjestänyt näitä avoimia ja ilmaisia yhteislenkkejä jo aiemminkin, mutta minä ehdin mukaan vasta viimeiseen eli neljänteen. Olipas siellä kivaa! Näin paikanpäällä monia ystäviäni ja paljon oli porukkaa muutenkin. Lähdin hitaimpaan vauhtiryhmään ja se sopi minulle loistavasti. Sai nauttia hienoista maisemista ja jutella ihmisten kanssa. Upeat polut tuolla paloheinässä, en olekaan siellä poluilla juossut koskaan. Muuten kyllä tuttu paikka jo lapsuuden hiihtokisojen ajoilta.

Keskiviikkona oli lepopäivä. Kehonhuoltoa venyttelyn ja rullailun muodossa.
Torstaina oli takomorunners länsi-vantaan lenkki. Oltiin nyt toisen kerran vantaakoskella juoksemassa ja olihan se taas kivaa juosta eri maisemissa. Kannattaa vaihtaa juoksumaisemaa silloin tällöin, se piristää kummasti!

Perjantaina käveltiin Minnan kanssa 3 kilsaa rauhassa, muuten oli kehonhuolto ja lepopäivä.
Lauantaina saatiin houkuteltua teini (17v) tyttökaverinsa kanssa kalkkiruukille grillaamaan laavulle. Pienempi poika oli koko viikonlopun mökkeilemässä kaverinsa kanssa. Oli tosi kivaa viettää aikaa teinien kanssa, usein eivät lähde mukaan. Grillattiin kanafileitä ja leipiä. Käveltyä tuli yhteensä noin 2.5km. Muuten otin rauhassa.

Sunnuntaina eli tänään heräsin jostain syystä tosi aikaisin. Päätin leipoa korvapuusteja kun olin niin virkeä.  Söin puuroa mansikoilla ja join kahvia. Pullat oli valmiita yhdeksältä, nappasin yhden lämpimän mukaan ja lähdin polkulenkin lähtöpaikalle. Porukkaa oli aika kivasti. Meitä oli yhteensä 9 . Susanna, juoksukaverini oli pyytänyt, että järjestän hänelle paluulenkin.  Hän oli ollut kolme kuukautta juoksutauolla rasitusmurtuman takia. Kevyt ja rauhallinen oli toiveissa ja sellainen tämä olikin. Tosi kiva 10.2km 1h55min. Juostiin polkuja pitkin kalkkiruukin luontopolulle ja takaisin.

Aika kiva ja vaihteleva treeni viikko. Ensi viikko onkin rauhallinen. Jotain kyllä, mutta ei pitkiä enää. Perjantaina on takomorunnersin yhteislenkit monella paikkakunnalla klo 18.00 samalla kerätään rahaa roosanauhakeräykseen, tuu säkin mukaan! Mä järkkään lenkin kuusijärvellä, voi kävellä, sauvakävellä tai hölkätä vaikka koko perheen voimin. Kuusijärven ympäri menee 1km tasainen ja vajaa 2km mäkisempi lenkki, niitä voidaan kiertää oman mielen mukaan. Mä sauvakävelen, lauantaina on Helsinki city trail.
Mukavaa viikkoa sullekin!

innostusta, jännitystä ja treeenailua: viimeiset kaksi viikkoa ennen helsinki city trailia

Moi! Nyt se varmistui , mä menen Helsinki city trailiin 15.10. Siistiä ja jännää! Terveys on ollut niin ja näin ja siksikin tämä varmistui vasta nyt. Nyt vasta tuntuu normaalilta ja tuntuu siltä että,  pystyn juoksemaan kevyesti. Takomorunners on tapahtuman yhteistyökumppani ja sitä kautta sain osallistumisen . Kunnosta ei ole tietoa, mutta ei kai se sieltä minnekään ole mennyt. http://helsinkicitytrail.fi/ tuolta löytyy tapahtumasta tietoa, jos suakin kiinnostaa juosta poluilla, melkein keskellä Helsinkiä. https://www.facebook.com/Takomorunners-269894116691718/  tuolta taas löytyy arvonta mistä voi voittaa osallistumisen itselleen ja kaverilleen tuonne. Arvonta suoritetaan ma 3.10 eli kannattaa käydä pikapikaa osallistumassa!
Olen juossut poluilla melkein kaksi vuotta. Se on kivaa ja erilaista kuin hiekka ja asfalttijuoksu. Juoksen kuitenkin suurimmaksi osaksi tasaisella, kuukaudessa noin yksi polkulenkki, joskus pari. Polkujuoksu on aika vaativaa ja raskasta, varsinkin jos on paljon nousuja ja juurakoita yms. Kun treenailen metsässä , mun vauhdit tippuu paljon verrattuna tasaisella juoksuun.

Onhan mäkiä tietty maantie juoksussakin, mutta on se silti erilaista. Maasto on epätasaista ja saa olla tarkkana ettei kompuroi ja telo itseään.
 Polkujuoksu on silti tosi kivaa, maisemat on vaihtelevia ja pehmeä ja erilainen maasto on jaloille miellyttävä alusta. Polkujuoksu on myös kokonaisvaltaisempaa ja useammat lihasryhmät joutuu koetukselle ja saa treeniä. Toki riippuu paljon missä juoksee. Ihan vielä tällä treeni määrällä en lähtisi vaativiin vuoristo kisoihin yms, mutta Helsinki city trail tuntuu tosi kiinnostavalta ja sopivan haastavalta tähän väliin.
Juoksut on jäänyt vähiin tallinnan jälkeen. Olen juossut vasta yhden lenkin viime sunnuntaina kalkkiruukin luontopolulla. Toi lenkki oli 11km polkulenkki ja tuntui helpolta ja hyvältä.

Ajattelin juosta ekan polkujuoksukisan myös rauhassa ja nautiskellen. Mulla ei oo mitään aikaa mitä lähtisin tavoittelemaan joten pääsen paineetta liikkeelle. Nyt vaan pitäisi päättää , juoksenko tuolla 21km vai 11km. Ystäväni Tiina on luvannut höntsä seuraa mulle jos lähden puolikkaalle, mutta vähäinen treeni alkaa kallistaa minua 11km matkan suuntaan, saa siinäkin juosta. No mietin vielä hetken ja päätän sitten. Olen kyllä sauvakävellyt ja kävellyt paljon sekä metsässä että asfaltilla ja hiekalla.

Tänään on takomorunnersin yhteislenkki hakunilasta kuusijärvelle, siellä pari kiekkaa ja takaisin yhteensä noin 14km.  Tulevalla viikolla olisi tarkoitus juosta kolme lenkkiä ja ainakin yksi poluilla. Sunnuntaiksi olen sopinut kalkkiruukin luontopolun lenkin. Vika viikko sitten rauhallisemmin.
Näillä ajatuksilla uuteen viikkoon. Ootko sä tulossa Helsinki city trailille? Oletko juossut paljon poluilla?
Kivaa uutta viikkoa!

takaisin kiinni treeneihin

Moikka!
Tallinnan puolimaratonin keskeytyksestä on nyt kaksi viikkoa. Kaikkihan ei sitten kuitenkaan mennyt ihan putkeen reissun jälkeen. Olin töissä ma ja ti. Melko hyvin jaksoin, olin vaan tosi väsynyt ja vetämätön. Tiistaina päänsärky palasi ja viimeiset tunnit töissä oli vaikeita. Kun alkoi huimaamaan ja tuli pahoinvointia, päätin lähteä tsekkaus käynnille peijakseen. Ei onneksi tarvinnut kovin kauan kökkiä jonossa, oli yllättävän rauhallista. Lääkäri kuunteli tarkasti mitä hänelle kerroin ja tutki hyvin. jotain häikkää oli vasemmalla puolella, kun yritin koskea nenään silmät kiinni, vasen käsi huitoi ihan  väärään suuntaan. Myös muita ongelmia oli. Lääkäri soitti Meilahteen ja sain lähetteen neurologiseen päivystykseen.
Pahoinvointi ja päänsärky jatkui, sain lääkettä ja nesteytystä tipasta. Henkilökunta oli todella ihanaa. Sain jopa yhdeltä hoitajalta lainaksi hänen oman  laturin kun puhelimesta oli akku loppu ja piti perheelle ilmoittaa, etten heti ole kotiin menossa. Tutkittiin todella hyvin, päätä kuvattiin ja otettiin selkäydinpunktio ja paljon verikokeita. Mitään ei löytynyt. Lääkäri kuitenkin halusi minun jäävän osastolle ja olin neurologisella osastolla kaksi yötä. Päänsärkyyn/migreeniin sain lääkkeet ja pitkään vaivanneisiin verenpaineisiin myös. Hemoglobiini oli alhainen ja  siihen sain rautakuurin. Pääsin myös jonoon ekg vuorokausiseurantaan outojen sydämen tykytysten takia. Mutta mitään yksittäistä syytä oireisiin ei löytynyt ja oireet onneksi menivät ohi melko nopeasti, kotiin lähtiessä oli vain pientä päänsärkyä ja oli aika väsynyt olo.Toisaalta hyvä, ettei mitään löytynyt, toisaata kuitenkin vähän kummastuttaa mitä tämä oli ja mistä tuli.
Sen verran säikäytti, että olen tosissaan ottanut rauhallisesti ja fiiliksen mukaan. Olen käynyt rauhallisilla kävelyillä

ensimmäiseltä kävelylenkiltä viime sunnuntailta, aika kalvakka kasvoinen vielä

ja venytellyt ja huoltanut kehoani rullaillen yms. Olen myös noudattanut lääkärin kehoitusta syödä monipuolisesti ja olla vahtimatta kaloreita nyt pariin viikkoon ja huolehtia että tulee juotua tarpeeksi. Tänään kävin ensimmäisen kerran juoksulenkillä, kun järkkäsin takomorunnersin yhteislenkin sipoonkorpeen kalkkiruukin luontopolulle.

Matkaa kertyi 11km ja aikaa meni 1h55min. Ihana lenkki syksyisessä sipoonkorvessa. Juuri sopivan rauhaisa tahti ja tuntui kokoajan helpolta ja hyvältä. Olen menossa Helsinki city trailiin 15.10 ja tämän päiväinen  antoi uskoa ,että hyvin jaksan. Mitään tavoitetta tuonne ei ole, onhan se ensimmäinen polkukisani.
Muutenkin olen miettinyt loppuvuotta ja suunnitelmia sinne. Haluaisin vielä juosta jossain sileälläkin, ainakin 10km , pitemmistä matkoista en ole varma. Meen nyt fiiliksen mukaan ja katsellaan mitä loppuvuosi mukanaan tuo. Takapuolijumi on vaivannut aikalailla viimeaikoina ja olen miettinyt kuntosalikortin hankkimista, tarvitsisi vahvistaa lihaksia. Rullailut ja venyttelyt olen ottanut miltei joka iltaisiksi rutiineiksi television katselun lomassa. Terveellinen ruokavalio ja säännölliset ruokailurytmit on tullut jäädäkseen, pieniä herkkuhetkiä sallin itselleni kyllä.

Pari kiloa olisi kiva vielä tiputtaa ,mutta en stressaa sen asian kanssa, kunhan jo pudotetut pysyy poissa.
Tästä on siis suunta ylöspäin! Nyt on hyvä fiilis ja suunnittelen tulevien viikkojen treenejä, että tulee monipuolisuutta ja myös tärkeitä lepopäiviä.
Mä lähden nukkumaan, oikein kivaa uutta viikkoa !!!

(hidasta )vauhtia ja vaarallisia tilanteita, tallinnan puolimaraton 2016

Moi! Tulin eilen tallinnasta, ilman mitalia valitettavasti.Odotukset oli korkealla.  Jännitys nousi ja kutkutteli mukavasti vatsan pohjassa.
Lauantaina lähdettiin ajoissa liikkeelle ystäväni Katin kanssa. Mieheni vei meidät satamaan ja matka alkoi. Löydettiin aika nopeasti kpk 24/7 porukkaa ja jutustellen matka tallinnaan sujui nopeasti.
Yövyttiin viru hotellissa. Huoneet on mukavia, tosin vähän pahalle haisi ainakin tämän kertainen huone. Siihenkin tottui nopeasti. Hotelli on muuten tosi siisti ja kiva ja aamiainen on runsas ja herkullinen. Viru hotelli sijaitsee tosi hyvän matkan päässä maratonin lähtöalueelta ja muutenkin se on lähellä kaikkea. Käytiin Katin kanssa lauantaina hakemassa numerolaput ja käveltiin paljon ympäri keskustaa ja vanhaa kaupunkia. Syötiin välipalat pienessä ihanassa ranskalais tyyppisessä kahvila josephinessa https://www.tripadvisor.fi/Restaurant_Review-g274958-d1024446-Reviews-Cafe_Josephine-Tallinn_Harju_County.html tosi kiva paikka ja hyvät leivät. Uuni pasta olisi näyttänyt hyvältä, mutta päädyimme leipiin koska illalla olimme sopineet menevämme syömään porukalla.

Käytiin illalla vapianossa symässä, sekin uusi kokemus minulle, vaikka Helsingistäkin sellainen löytyy. Vuohenjuusto salaatti oli herkullinen ja paikka muutenkin kiva. Illalla ajoissa nukkumaan.
Vähän levoton yö, jännitys varmaan. Aamulla heräsin ennen puolta kahdeksaa ja venyttelin vähän tiukan tuntuisia lihaksia. Käytiin aamiaisella ja nautiskeltiin rauhassa hyvästä valikoimasta. Maraton lähtee jo 9.00, mutta puoli maraton vasta kahdeltaoista, niimpä meillä oli hyvin aikaa. Lähdettiin kymmenen jälkeen lähtöalueelle, vietiin kamat säilöön ja valmistauduttiin lähtöön. Ilma lämpeni kokoajan. Lähdön aikaan oli jo kuuma. Nähtiin vielä muutamia kpk porukan juoksijoita lähtöalueella ja tsemppailtiin toisiamme.

Lähdin etsimään sopivaa vauhtia. Tavoite oli 2h alitus ja siihen olisi vaadittu 5.40 min km vauhti joka olisi ollut mun 10km enkka vauhtia..Eli aika kova tavoite. Huomasin alussa jo, että enkka ei parane tällä kertaa. Kuumuus tuntui yllättävän hankalalta ja janotti kokoajan vaikka join jokaisella juomapisteellä runsaasti. Olin myös juonut aiempina päivinä runsaammin. Yritin pitää vauhdin 5.50 vaiheilla, mutta noin 8km kohdalla luovutin ja ajattelin, että jos maaliin pääsen niin hyvä on. Tosin alle 6 vauhtia yritin kuitenkin pitää. Välillä tuntui hyvältä ja katselin maisemia ja muita juoksijoita, yleisesti kuitenkin tunne oli vaikea ja raskas. 12km kohdalla iski kamala päänsärky ihan yhtäkkiä. Ajattelin hetken, että kävely voisi auttaa, mutta silti jatkoin juoksua. 14km kohdalla musteni totaalisesti. Pyörryin maahan. Joku tuli heti auttamaan ja käänsi minut kyljelleen, Oksentelin rajusti ja voin niin huonosti, etten pystynyt pitämään silmiä auki. Vastailin kuitenkin kysymyksiin englanniksi sen verran kuin sain pihinää suustani. Ambulanssi tuli ja minulle laitettiin nesteytystä ja särkylääkettä tipassa. Päättivät kuitenkin viedä minut sairaalaan. Ehkä vajaa tunti meni ja elämä alkoi helpottaa ja katselin sairaalassa ympärilleni, oli siellä muitakin juoksijoita. Lämmin keli oli varmaan vaikuttanut. Henkilökunta oli ystävällistä ja muutama osasi puhua englantia. 3.5 tuntia tipassa ja pääsin pois.

Kävelin sairaalalta noin 10 min viru hotelliin jossa Kati odotti aulassa kukkapuskan kanssa. Oli ostanut mulle kukkia hurjan kokemuksen takia. Hän oli juossut hyvävoimaisena maaliin. Kävin pesulla ja lähdettiin kohti satamaa. Käytiin kaupassa ja ostamassa ruokaa mukaan. Sitten olikin jo aika mennä laivaan, eli ei liikaa jäänyt aikaa sairaala reissun jälkeen..
Tämmöinen kokemus tällä kertaa. Säikäytti. Mikä meni vikaan. Kuumuus? Nestehukka? Maratonin läheisyys (4viikkoa) vai onko jotain oikeasti pielessä. Muutamassa veriarvossa oli häikkää ja sairaalassa suositeltiin menemään omalle lääkärille tsekkaamaan arvot.
Tänään kävin Lääkärissä keskellä työpäivää ja sain alustavan arvion, anemia(hemoglobiini 116) ja paha nestehukka.. Huomenna paasto veri kokeisiin. Katsotaan löytyykö alentuneelle hemoglobiinille syytä vai saanko vain rautakuurin. Tänään olo on ollut aika vetämätön ja heikko. Työpäivän jälkeen makailin sohvalla ja olin tyytyväinen, ettei tarvinnut tehdä mitään.
Eilen harmitti hetken aikaa rankasti. Sitten ajattelin, että pitää olla tyytyväinen ettei sattunut pahemmin ja elämä ei tähän kaadu. Olen tehnyt kaksi kertaa puoli maratonin ennätyksen tänä vuonna (-7 minuuttia viime vuodesta) 10km ajasta lähti tänä vuonna yli minuutti ja maratonin ajasta 18 minuuttia. Kausi on siis mennyt hyvin ja voin olla tyytyväinen. Nyt tsekataan , ettei mitään suurempaa häikkää ole ja sitten jatkuu treenit. Ensin kyllä palauttelen rauhassa. Kroppa saattaa olla ylirasittunut ja kaipaa lepoa.
Mukavaa viikkoa!
Onnea kaikille maaliin päässeille ja tsempit keskeyttäneille! Uusia kisoja tulee, maailma ei kaadu yhteen huonoon kisaan.

laiskuutta vai palautumista maratonilta?

Moi! Sateinen syksy on taas täällä. Onneksi väliin mahtuu kauniita ja lämpimiäkin päiviä. Oltiin viikonloppuna hartolan mökillä, ja Rauli myrsky riehui kyllä aikalailla. Sähköt oli poikki 22 tuntia ja iso koivu kaatui pihan poikki , äitini ehti juuri ja juuri alta pois. Onneksi, äitini rakkaita petunioita lukuunottamatta, mitään ei mennyt rikki eikä kukaan loukkantunut.
Syksyn synkkien ilmojen ohella menen itsekin jotenkin matalalentoa. Tai ainakin juoksu tökkii. En tiedä mikä siinä on, mutta ei huvita yhtään. En ole juossut kuin kaksi lenkkiä maratonin jälkeen. Sunnuntaina oli sovittu lenkki, mutta migreeni pilasi sen. Olen kävellyt, sauvakävellyt , venytellyt ja tehnyt hiit treenejä.

Eli en ole ihan laakereillani levännyt. Jotenkin kuitenkin tulee huono omatunto ja tuntuu siltä, että mun pitäis juosta, mutta en viitsi tai saa aikaiseksi.
Olen ajatellut, että kroppa selvästi tarvitsee lepoa, tai ainakin taukoa juoksusta, mutta silti vaikea antaa armoa itselleen. Maraton on kova matka. Mä olen melko hidas ja varmasti tollainen 4h 35 min suoritus rasittaa kroppaa kovastikin. Viime vuonna en antanut itseni levätä, ja mulle tulikin tutuiksi krampit palleassa melkein joka lenkillä, se oli varmasti jo yksi merkki ettei kroppa ollut palautunut.
Juoksin silti ja kaksi viikkoa maratonista juoksin kympin midnight runissa , vaikea ja nihkeä juoksu, juoksin kuitenkin maaliin vaikkakin melko heikolla ajalla. Treenit jatkui ja 2 viikkoa midnigh runista oli tallinnassa puolimaraton. Siellä puristin parin minuutin ennätyksen, mutta palleakrampit kiusasi koko matkan.
1–2 viikkoa: Mieliala on alamaissa Elimistö alkaa palautua monien toimintojen osalta. Muun muassa proteiinisynteesi on pikku hiljaa korjannut lihasvaurioita.
Ehkä vähiten tiedostettu seikka on hermoston palautuminen. Vaikka lihakset alkaisivatkin jo tuntua energisiltä ja kimmoisilta, se ei tarkoita, että koko elimistö olisi täysin toipunut maratonista. Hermosto vaatii pitemmän palautumisajan kuin muut fyysiseen suoritukseen vaikuttavat tekijät.
Myös maratonin jälkeinen henkinen uupumus on tuttu asia. Maalissa juoksijat voivat olla innostuneita ja pohtia uusia haasteita, mutta myöhemmin mieliala voi vajota.
Monet myös haluavat yrittää esimerkiksi puolimaratonia 1–2 viikkoa maratonin jälkeen, koska ”ei tunnu enää missään”. Kokemusten mukaan liian pian juostu uusi kilpailu useimmiten epäonnistuu.

4–6 viikkoa: Elämä voittaa!
Täydellinen palautuminen raskaasta ja pitkästä suorituksesta vie teoriassa jopa reilun kuukauden.
Uusi harjoittelukausi kannattaa aloittaa lihasvireyden palauttamisella. Lihashuolto, jumppa, kevyt voimaharjoittelu ja nopean juoksun palauttaminen luovat valmiuksia tulevalle määrätietoiselle juoksuharjoittelulle.
Uusi kilpailu
Jos haluat pian uudelle maratonille tai lyhyempään kisaan, kaava voisi olla tämä:
1) 1–2 viikkoa täydellistä lepoa.
2) Kaksi viikkoa perusharjoittelua maltillisilla määrillä.
3) 1–2 viikkoa tehokasta harjoittelua, jossa pari tehotreeniä.
4) Viikon palautuminen ja keskittyminen kilpailuun.

Teksti Ari Paunonen  Teksti lainattu juoksija lehden artikkelista http://www.juoksija-lehti.fi/Harjoittelu/Maraton/tabid/3003/ArticleID/81/Default.aspx tuolta.
Eli tuo artikkeli ja monet muutkin samasta asiasta tehdyt vahvistaa ajatuksiani ja helpottaa hyväksymään fiiliksiäni.

Nyt ajattelin antaa kropalle aikaa. Tosin olen taas menossa tallinnaan puolimaratonille. Kuukausi kokonaisesta. Uskon , että se onnistuu hyvin kun olen antanut kehon palautua. Yritän siis antaa armoa itselleni ja mennä kehon mukaan. Kunto on kuitenkin hyvä, eikä se tässä 4 viikossa romahda. En edes makaa laakereillani vaan korvaan juoksua muilla treeneillä.
Kävin viime viikolla hierojalla ja takapuolijumi helpotti aikalailla. Rullailen ja venyttelen ja huollan kehoani. Eiköhän se 21.1 km mene, mutta haaveilemani ennätys ja jopa 2h alitus tuntuu kaukaiselta. Mennään tonnekin siis fiiliksellä, ja yritän nauttia matkasta stressaamatta.
Näillä mennään ja uusi viikko on jo käynnistynyt mukavasti. Hauskaa viikkoa!!
Jos sulla on hyviä palautumis vinkkejä, otan niitä mielelläni vastaan..